Poneilua ja kisaamista

 

Keskiviikkona menin Marjukan pyynnöstä ratsastamaan hänen poniaan Kurrea. Jännitti vähän miltä tuntuu ratsastaa pienellä ponilla muutaman vuoden jälkeen. Ei selkään meneminen tuntunut niin hassulta mitä kuvittelin ja ponikin oli todella kiva ratsastaa. Kurre 5v, jota on kunnolla ratsastettu 2kk, kulkee oikein päin rennolla kädellä ja kun istuu satulassa suorassa ja pitää pohkeen lähellä. Huomasin heti, jos jäin jännittämään kädellä, koska Kurre reagoi siihen heti nostamalla päätä. Mentiin ihan perus juttuja, käyntiä, ravia, laajoja kaarteita ja pari pysähdystä. Kurre on vielä niin alkutekijöissä ettei lihas ja tasapaino vielä riitä. Tarkoitus olisi käydä Kurren selässä kerran viikossa jonkin aikaa ja katsotaan pystynkö vaikuttamaan ponin ratsastettavuuteen, oikeaan suuntaan luulisi kuitenkin menevän, kun Marjukka kiljuu aina vieressä ja tuntee poninsa. Oli jopa aika liikuttavaa muistella ponivuosiaan ja rakasta Pommac -ponia <3

Samana päivänä jatkoin vielä ratsastamaan Jaden. Jadella on kiima niin voimakkaasti päällä, ettei ratsastuksesta meinannut tulla yhtään mitään. Jade kiljui ja huusi minkä kerkesi eikä keskittynyt yhtään ja jännitti koko ajan. Meinasin jo heittää hanskat tiskiin seuraavan päivän valmennuksen ja lauantain kisojen suhteen, sillä tuolla tavalla käyttäytyvää hevosta ei viedä kisapaikalle tai tulee ruumiita.

Torstaina olin sopinut aamulla kello 9 Kallen kanssa treffit valmennuksen merkeissä. Kalle piti meille estevalmennuksen kisoja varten. Valmennus sujui hyvin ja Jade oli rauhallinen ja rento. Treenit sujui hyvin, mentiin 60cm ja 80cm rataa, kuten kisoissakin oli tarkoitus mennä.

Eilen menin tallille siinä uskossa, ettei Jadea tarvitsisi pestä. Siellä oli satanut joku rankkakuuro oikein ja Jade oli tietysti kastunut ja käynyt piehtaroimassa :D oikein kiva :) no ratsastin kuitenkin Jaden, kokeillakseni onko kisoihin lähtemistä. Jade oli vähän levoton ratsastaa, mutta hammasta purren ratsastin rauhallisesti reilu puoltoista tuntia pitäen taukoja välillä. Heitin yhden esteen keskelle kenttää, koska ei oltu hypätty vielä ulkona ennen sitä, tein laukanvaihtoja esteen päällä ja ratsastin muuten vaan sileällä väistöjä ja siirtymisiä. Lopuksi tehtiin reilun puolen tunnin loppukäynnit.

- Tässä puhdas hevonen ja mun päivän järkytys -

Tänään sitten aamulla reippaana tallille, hevonen kuntoon, kamat autoon ja kohti Zilpaa. Verkkasin Jadea ensin maneesissa Marjukan silmän alla ja sitten menin verkkakentälle. Jade teki verkassa hyviä hyppyjä jo heti aluksi ja hypättiin pari kertaa ja annettiin olla, ennen rataa terävä laukka pätkä ja sitten valmistautumaan ja siitä radalle. 60cm rata meni todella hyvin! Olen niin tyytyväinen! Jade meni rauhallisesti, teki rentoja hyppyjä ja kaikki vaan sujui kuin liukuhihnalla. Rata olisi saanut olla aktiivisempi, mutta hyvä näin. 80cm odotin, että olisi sujunut vähän paremmin. Alku lähti loistavasti, sarjan a-osalla pudotus, jonka jälkeen aloin itse ratsastamaan miten sattuu ja sarjan jälkeen pystylle, josta loiva käännös ja heti okserille johon tulikin sitten kielto. Jade tuli 60cm jo okserille hieman huonosti perusradalla ja uusinnassa. 80cm jäi liian kauas ja itse olin lähtemässä hyppyyn, harjasta kiinni (ohjat löysiksi), pohkeet irti ja polvet kiinni satulaan. Itsepähän pyysin tuolla kieltämistä, joten Jade teki niin. Tajusin heti virheeni, mutta tein saman uudestaan uudella lähestymisellä (TYHMÄ MINÄ!!). Toisella kiellolla Jade kävi vielä tyylikkäästi estetolpan päällä olevan kukkasen kimppuun :D yleisö sai hyvät naurut :) Hylyn jälkeen ratsastin eritavalla esteelle ja jatkoin radan loppuun sujuvasti. Tyytyväinen olen tähän päivään kyllä. Ekat kisat taas puolen vuoden jälkeen, Jade jaksoi hyvin, ei kiukutellut, tai viskonut mua alas selästä, kesti mun kaikki virheet ottamatta nokkiinsa. Kyllä me täältä vielä noustaan, kunhan vaan saadaan kisarutiinia alle :) Videoa myöhemmin kun kuvaajani vain saa lähetettyä ne minulle :D

- Zilpa 18.5 - 60cm (c) Marjukka Mahlamäki -

- Zilpa 18.5 - 80cm (c) Marjukka Mahlamäki -

Viikot vilisee silmissä

Jostakin syystä en ole oikein motivoitunut raapustelemaan blogiin ihan kaikkea. Kuitenkin taas saatte kuulumisia oikein kunnolla kerrakseen.

Jade paranee treenissä koko ajan. Oikealta puolelta on aina vähän kiinni, mutta paranee ratsastuksen myötä. Hyppäämiset sujuu aina vaan paremmin ja paremmin. Itselläni on kova hinku lähteä jo kokeilemaan Niinisaloon maastoesteitä. 

Meeri kävi Helatorstaina pitämässä hevostenkäsittelykurssin II osan. Jade käyttäytyi niin hienosti, että saan olla kyllä ylpeä. Suurimman osan jutuista mitä treenattiin Jade teki kuin vanha tekijä, muutama juttu piti kerrata, että hoksasi :)

Koulupuolella ollaan edistytty jonkin verran, ainakin olen saanut Jadea toimimaan enemmän istunnalla, mutta jäykkä se edelleen on kuin rautakanki, pikku hiljaa hyvä tulee.

Etsteillä edistytään kivasti. Sunnuntaina hypättiin kolmoissarjaa, joka oli todennäköisesti Jaden ensimmäinen kolmoissarja. Hyvin se sujui. Jaden kanssa on kiva hypätä, kun se on niin tasapainoinen ja rauhallinen suorittaja. Istunnan pidätteetkin otetaan kuuleviin korviin todella herkästi (kiitos sileän treenin :3), jolloin pystytään isommillekin esteille lähestyä paino takajaloilla. Isommatkin hypyt tulevat hyvin ja tahdissa ja hypyt menee pyöreinä loppuun asti. Laukanvaihdot sujuu esteiden kautta, JES, ja oikea laukka on parantunut todella paljon ja Jade vaihtaa mielellään vasemmasta oikeaan laukkaan.

Taudit veks!

Nyt alkaa vahvasti näyttämään ja tuntumaan siltä että flunssa alkaa vihdoin hellittää ja kuumeelle, kurkkukivulle, yskälle ja aivastelulle on nyt annettu vihdoin kenkää tästä kropasta. Jade on ollut nyt viime päivinä todella hyvä ratsastaa.

Eilen kävin maneesissa tekemässä treeniä sileällä. Ensin ihan eteenpäin ja lihakset lämpimiksi, pikku hiljaa aloin kokoilemaan ravia istunnan puolipidätteillä, joita sillon viime Tarkkalan valmennuksissa opeteltiin ja käytiin läpi. Siitä lähtien olen Jadelta vaatinut joka kerta reagointia istunnan pidätteeseen ja nykyään se toimii jopa maastossa niin, että Jade pysää melkein seinään :D tainnut mennä läpi asiat kun niin hyvin toimii. No tein lisäksi pohkeenväistöjä käynnissä ja ravissa, sisällytin paljon laukannostoja tehtävien sisänn ja siirtymisiä ja pysähdyksiä.

Tänään käytiin Pinomäessä maastoilemassa kun maneesissa järjestettiin Pauliina Marttilan estevalmennus. Tällä kertaa ei menty siihen, kun odotetaan Meerin tulevan vapun jälkeen pitämään meillä hevostenkäsittelykurssi II. No maasto lähti lupaavasti käyntiin, kun tuuli aivan järkyttävästi ja Jade oli lievästi sanottuna hyvin hereillä. Mietin hiljaa mielessäni, että oli kyllä oikein loistava idea lähteä kauhealla tuulella maastoilemaan. Selvittiin kuitenkin. Laukattiin todella paljon ja Jade säikähteli pari kertaa ja katseli hieman, mutta nykyinen ratsastustyylini on jotenkin varmasti auttanut jopa itseäni, sillä tunnen olevani paljon lähempänä hevosta ja tänään sain hallittua Jadea pelottavan hyvin, kun kyttäili kaikkea ja koitti hidastella niin perse penkissä vaan pohkeilla eteen ja kaikki kyttäilyt sikseen. Vähän oli neidissä eloa tänään, mutta laukkaili kyllä nätisti, kun ennen ollaan aina oltu ongelmissa laukatessa :D Nyt hyvällä mielellä katsoen Ässien peliä, joka tällä hetkellä 3-0 <3

Tule jo kesä - ikävä <3

 

Flunssan kierteessä

Viikossa ollut muutama parempi päivä kun tuntunut, että pääsisin tästä kaksi viikkoa kestävästä taudistani eroon. Jadella olen pystynyt nyt hieman treenailemaan kunnolla. Paulan kanssa koottiin esteet yksi päivä maneesiin ja tehtiin treeniä siinä yhdessä. Ensin meni ihan ok, sitten täydellisesti päin p**tä - ja yhtäkkiä alkoi sujumaan kuin tanssi kun herättelin vähän Jadea ja itse pidin kädet hyvin rentoina ja pehmeinä.  

Eilen kuitenkin flunssa pääsi puhkeamaan taas uudestaan oikein olan takaa. Vielä ei ole kuume noussut, mutta ei varmaan kaukana ole. Koulussa oli sen verran huono olo. Sadekelit masentaa ja en yhtään viitsi leikkiä tuon kastumisen kanssa tai olen sängyssä puolen viikkoa, sen verran herkillä oli vielä kroppa, että kun eilisessä vesisateessa pyöräilin koulusta kotiin ja kävin tallilla ratsastamassa Jaden, niin kylmettyi juuri tarpeeksi, että tässä sitä taas ollaan. Nyt nukuttu päikkärit ja väsätty vähän ruokaa. Mopoakin kerkesin tänään jo ajamaan sen verran, että kävin sillä koulussa. Tänään piti lähteä käymään vielä jossakin, mutta kiinnostus hipoo nollaan kun sataa taas ja olo on virkeä kuin laiskiaisella kesähelteellä -.-

Söpöilyä vuosipäivänä 1.4..2013

 

Meeri Simulan hevosten käsittely -kurssi

Lauantaina aamuna lähdimme kello 9 kohti Harjavaltaa. Henriikka oli järjestänyt meille sinne Hevosten käsitelly kurssin. Kurssia veti western -ratsastaja Meeri Simula. Kurssilla meitä oli yhteensä 11. Alottelimme pienellä esittelyllä, kerrottiin nimet ja aikasempi hevoskokemus. Teoriaa pidettiin sellaiset 4 tuntia, käyden läpi sitä mikä hevonen on? - Hevosten kanssa toimitaan paineella. Hevoselle luodaan paine, se saattaa tarjota kaikkia erilaisia vaihtoehtoja päästäkseen eroon paineesta ja kun se tekee oikein niin paine otetaan pois. Hevonen pyrkii olemaan aina paineettomassa tilassa, jolloin tämä taktiikka toimii. Hevonen on saalis-, lauma-, pakoeläin ja ennen kaikkea kasvissyöjä. Kävimme läpi miten hevonen ajattelee, millaisessa tilanteessa missäkin on kyse ja miksi hevonen käyttäytyy tietyllä tavalla. Teoria osuuden viimeinen osa koski hevosen ruumiinosia, mikä viestittää mitäkin ja miten? vertasimme hevosen viestintä tapoja ihmiseen ja tuli esille muutamia asioita, joita ei ole ennen edes miettinyt. Kaikki käytiin läpi - hajuaisti, turpa, silmät, korvat, raajat, häntä - mitä kaikkea ne kertoo? mitä niistä voi oppia havaitsemaan?
Esimerkiksi kun hevoselle laitetaan suitset, aina laitamme käden leuan alta turvan päälle, jolloin herkimmät hevoset reagoi leuan alle tulevaan paineeseen nostamalla päänsä ylös ja kun painetta luodaan koko ajan lisää niin lopulta se hevonen pyrkii pakenemaan kokonaan tilanteesta. Näin ollen hevonen kuuluisi esim. suitsittaa niin, että luodaan niskaan ja turvalle painetta käsien omalla painolla ja päästetään paine pois kun hevonen laskee päänsä. Samaa tekniikkaa jatkekaan kunnes hevosen pää on niin alhaalla, että saat suitsittua hevosen laittamalla toisen kätesi niskan yli, jolloin leuan alle ei muodostu painetta, josta hevonen pyrkisi pääsemään pois. Sama juttu riimun kanssa. 

Huonosti käyttäytyviä hevosia saadaan siten, että aremmille hevosille luodaan liikaa painetta, jolloin ne pyrkii pakenemaan pois tilanteesta ja sitten on taas niitä, jotka tarvitsevat ojennusta ja määrätietoista johtajaa ja niitä hevosia taas käsitellään osaamattomasti tai liian varovasti.

Teoria osuuden jälkeen Meeri jakoi meille hevoset. Niiden kanssa työskentelimme pareittain - vuorotellen, itse käsittelyosuus kesti 3 tuntia. Virheet näkee parhaiten kun toinen tekee ne. Olin isäni parina ja isä-tytär -pari toimi kyllä aika hyvinkin :) Me saimme suomenhevostamma Nellan. Hevosen kanssa kävimme läpi miten sitä käsitellään käyttäen painetta oikein. Ensiksi Meeri näytti pari peruutuskikkaa. Ensimmäinen oli paine turvalle, kun hevonen ottaa askeleen taakse tai jännittää rynnästään, paine otetaan pois, sillä reaktio on oikea. Toinen oli, että vedetään riimunnarun lukosta taaksepäin kohti hevosen kaulaa luoden paine, joka pyytää hevosta taaksepäin, kun hevonen peruuttaa eli pyrkii paineettomaan tilaan, paine otetaan pois. Sama asia kun hevosta talutetaan eteenpäin. Luodaan paine ja kun hevonen astuu eteenpäin naru löysäksi. Hevosta ei ikinä saisi vetää perässään, sillä paine on jatkuva, eikä hevonen saa siitä mitään palkintoa. Hevoselle pitää myös asettaa oma alueensa. Se on puppua, että pitäisi kävellä hevosen etujalan vieressä. Hevosen pitäisi kulkea reippaasti ihmisen takana, tällöin hevonen on seuraaja ja ihminen johtaja. Ihmisella on oikeus määrätä, kuinka lähellä hevonen saa kulkea. Hevosta ei saa ikinä väistää, vaan se laitetaan väistämään ihmistä, jolloin ihminen liikuttaa alamaisensa jalkoja, eikä hevonen ihmisen jalkoja, sillä silloin hevonen on johtaja. Tärkee on siis, että käytävällä seisova hevonen ei vain seiso ja ihminen touhuaa ympärillä ja liikkuu, jolloin hevonen kokee olevansa johtajana - vaan hevostakin pyydetään väistämään ja liikkumaan välillä. Lyhyesti totuus on siis se, että ihminen menee aina edellä ja ihminen liikuttaa hevosen jalkoja eikä toisinpäin.

Puheeksi tuli myös teoria osuudessa, että hevonen oppii parhaiten kun se törmää omaan tyhmyyteensä. Esimerkiksi jos hevonen alkaa hinkuttamaan ihmistä, silloin ihminen alkaa ylen palttisesti hinkuttamaan ja hössöttämään hevoselle takaisin niin paljon että siitä tulee hevoselle epämukavaa ja näin se haluaa pois tilanteesta, sama asia jos hevonen tykkää pureskella ja nyplätä jotain narua tms., syötetään sille sitten sitä narua niin kauan, että se ei hyväksy sitä enää, jolloin tilanteesta tulee jälleen epämukava. Tallissa kolistelevia hevosia voi komentaa vaikkapa vesipyssyllä. Silloin ei tarvitse mennä karsinan eteen räyhäämään vaan hevonen törmää siinä taas epämukavuuteen ja lopettaa. Nämä kaikki on Meeriltä kuultuja esimerkkejä ja oli nähtävissä ihan omin silmin, että ne toimivat. Vaikka hevonen on herkkä eläin, sitä pitää komentaa ja sille pitää asettaa rajat, aivan kuin lapsillekin. Jos hevonen nälvii takkia tai pitää sellaista ihmeellistä nyppimistä, niin pieni komento ei riitä, vaan hevonen usein jatkaa ja siitä tulee leikkiä hevoselle. Kunnon läimäytys turvalle niin että peli vihelletään poikki kerrasta, jolloin hevonen sen oppii parhaiten.

Tällaista jäi mieleen matkan varrelta ja lisääkin olisi vielä kerrottavana :D
Jade on ollut huippu hieno ratsastaa jo jonkun aikaa. Jatkan edelleen Tarkkalan antamia istunnan puolipidäte -harjoituksia ja ne alkaa tuottaa tulosta. Jade kevenee edestä päivä päivältä nopeammin ja ottaa selkäänsä ja takapäätä aivan eri tavalla käyttöönsä.

Nyt Jaden kanssa treenailut jatkuu ja aloitetaan maasta käsin tuo paineella harjoittelu ja toivotaan, että saadaan siitä Jaden käyttäytymiseen apua. Meeri on tulossa pitämään kakkos kurssia meille Sippolaan, jolloin päästää harjoittelemaan omien hevosten kanssa ja mahdollisesti saamaan apua ongelmiimme.

One year together!

Eilen siis meille tuli Jaden kanssa vuosi täyteen yhteistä taivalta. Vuoteen on mahtunut kaikkea ihmeellistä. Aivan loistavia hetkiä ja sitten taas niitä todella huonojakin, kun olisi tehnyt mieli luovuttaa ja luopua koko hevosesta. Jade on kyllä niin mahtava pakkaus 7-vuotiaaksi tammaksi, että en kyllä ikinä olisi uskonut :)

Me olemme kokeilleet rajoja, käyty tahtojen taisteluita - todella useasti. Mutta kun niitä onnistumisia ja etenemisen merkkejä on ollut edes hipaisemassa, on motivaatio taso hiponut pilviä ja antanut uutta potkua persuksille. Marjukka teki ihanan palveluksen ja kävi napsasemassa meistä muutaman poseerauskuvan :)

Sitten muistellaan menneitä vuoden varrelta :)

Se kerta kun tapasimme ekan kerran ja veit sydämeni samantien <3

Testailua Niinisalon maneesilla - kolmas jälleen näkeminen

Kokeilimme pientä näyttelytouhua Huittisten Match Showssa

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Hurvittelimme vappuna pukutunnelmissa :)

Toiset kisamme Huunanmaan seuraeste - 80-90cm 0/0

Fiilisteltiin kesämaisemissa treenaillen niityllä

Valmentauduttiin Sinin avustuksella koulupuolella

Kävimme katsomassa miltä vesi tuntuu - ilmiselvä vastaus Jadelta "En tahdo!!! Tyhmää!!"

Laukkailu rannalla sujui paljon paremmin ja oli hauskaa ja rentouttavaa

Treenasimme pölyn ja paarmojen keskellä

Viasvedellä leikeimme vesipetoja Maijun ja Hansun kanssa

Teimme hyppytreenejä - kuvassa enntätyskorkeutemme 125cm

Valmentauduttiin kesähelteillä Tarkkalan silmän alla

Loikittiin lisää ja kokeiltiin puomien korkeutta

 

Hellittiin toisiamme ja näytettiin mistä on kyse - rakkaudesta

 

Ensimmäiset kouluskisamme - HeC:1 2000 56%

 

Jaden ensimmäiset peltotreenit - ratsastaja Ida säntti, seurana Åsa Säntti ja Ceri

 

Jade pääsi Hubertukseen kettuhevosekseni ja selvisi hommasta täydellisesti

Elämänsä ensimmäinen klippaus "HUI!" - kuvassa Elena Ristimäki

 

Haamuiltiin Halloweeninä <3

Joulutunnelmissa treenattiin lumisessa hangessa

Lisää lumisia treenejä taivaallisella hevosella <3

Sitten päädymmekin jo tähän hetkeen - 1.4 vuosi yhdessä <3 rakastan sinua aina <3

Tunnelmia

Tiistaina satula-auto kävi tallillamme. Testailimme satuloita maneesissa. Ensin heitettiin selkään Kieffer Donau, joka oli aivan taivaallinen istua ja sai Jaden liikkumaan kuin pilvissä olisi mennyt. Jade liikkui kunnolla eteen omasta tahdostaan, askel oli pumpulin pehmeä ja rento. Kokeiltiin toista satulaa vielä sen vuoksi että huomaan eron sopivassa ja hieman epäsopivassa satulassa. Toinen satula oli hieman kiikkerä ja häiritsi omaa tasapainoani ja hieman eli Jaden selässä, ei siis pysynyt täysin omalla paikallaan. Lopuksi vielä laitettiin sopiva satula uudestaan selkään ja sain fiilistellä vielä uudestaan ja nauttia :)

Keskiviikkona ratsastin uudella satulalla sitten. Verkkasin, hyppäsin hieman ja lopuksi menin koulua ja hieman tunnustelin hevosta kunnolla avuille. Alotin hyppäämisen neljästä puomikavaletistä, jotka olivat jumppasarja muodossa. Jade oli aluksi vähän pohkeen takana ja lähestymiset meni päin honkia. Ratsastelin hetken ihan sileällä ja koitin uudestaan. Meni heti paljon paremmin. Kun kavaletit sujui ja Jade vastasi pidätteisiin ja meni tuntumalla hyppäsin pari kertaa 70cm pystyn ja hain kunnon lähestymistä tulemalla muutaman kerran. Viimeisenä esteenä mentiin 80cm okseri, siihen aluksi pari huonompaa lähestymistä ja lopuksi muutama todella hyvä. Päätin jättää siihen ja ratsastella vähän sileällä. Tein siirtymisiä ja pohkeenväistöjä käynnissä ja ravissa - Jade on niissäkin kehittynyt jo huimasti :) Muutama laukannosto loppuun ja sitten loppuverkka kevennellen ja talliin.

Perjantaina Tarkkala kävi valmentamassa mua ja Saraa. Jade tuntui aluksi hirveän jähmeältä ja tosi etupainoiselta. Alotettiin ihan käyntityöskentelystä. Lähdettiin ratsastamaan istunnalla puolipidätteitä läpi. Aluski käyttäen pysähdystä ja seuraavaksi hidastaen käyntiaskelta aika minimiin. Jade oli ensin vähän kujalla, mutta hoksasi pian asian ja vastasi todella hyvin apuihini. Sama jatkettiin sitten myös ravissa, mutta suoraan vain hidastaen ja lyhentäen askelta. Jade tuntui aivan taivaallisen ihanalta ja pehmeältä ratsastaa. Se rentoutui edestä ja otti selkänsä käyttöön, samalla myös lyheni jonkun verran ja muoto alkoi kohoamaan pikkasen ylöspäin. Mahtava valmennus :D

Eilen sitten lähdin Jaden kanssa Pinomäkeen maastoon puolenpäivän aikoihin nauttimaan auringosta. Reissussa oltiin yli puolitoista tuntia ja rentouduttiin molemmat todella paljon. Kävelyä ja pitkiä pätkiä ravia lumisessa metsässä ja peltoteillä auringon paistaessa :) Jade käyttäytyi aivan fantastisesti koko ajan.

Tännä lähdin uudestaan Pinomäkeen päin samoihin aikoihin tarkotuksenani laukata myös tällä kertaa. Jade oli hieman eläväisempi mitä edellisenä päivänä ja kyttäsi aivan kaikkea mitä eteen tuli. Hieman myös metsässä keskusteltiin menosuunnasta, mutta laukkaamiset kyllä alkoi pikkuhiljaa sujumaan pienissä pätkissä, ensin haettuani Jaden avuille pysähdyksillä, peruutuksilla, käynti-ravi-käynti siirtymisillä ja lopuksi laukannostoilla.

Huomenna vietätään Jaden kanssa ensimmäistä vuosipäivää aprillipäivän merkeissä ja siitä tulee sitten oma postauksensa kuvineen :D

Päivitystä taas kerrakseen

Huhhuh! Viikkoja on kulunut taas ihan hullun nopeasti. Mutta ei sen isompia kuulumisia oikein ole. Jaden jalat alkaa olemaan terveet ja normaalilämpöiset. Muuten olen ratsastellut ihan itsekseni, juoksuttanut ja käynyt kävelyttämässä neitokaista. Kaverini ovat käyneet liikuttelemassa myös Jadea. 

Eilen oltiin taas Piken estevalmennuksessa. Jade meni suhteellisen hyvin, mutta jouduin laittamaan vielä vanhan satulan, joka hieman vaivasi Jadea, mutta hienosti Jade sinnitteli loppuun asti. Itselläni oli alku vähän hukassa, kun Jade oli hieman jäykkänä. Loppua kohden parani ja koin taas muutaman ahaa -elämyksen :)

Satula-auto saapuu illalla ja katsotaan miten käy. Jos nyt vihdoinkin löydettäisiin estesatula niin pääsisi kunnolla treenaamaan ja maastoilemaan, että saisi pikku hiljaa lumien häipyessä suunnitella maastoestetreenejä Niinisaloon

1.4 minä ja Jade ollaan nyt sitten oltu vuosi yhdessä ja aion juhlistaa vuosipäivää puuhastellen Jaden kanssa kaikkea erilaista :) Tämä päivä saa kyllä kunnon postauksen ja muistelua vuoden varrelta <3

6.4 lähdemme talliporukan kanssa Harjavaltaan Wallantallille suorittamaan Meeri Simulan järjestämää hevosten käsittely kurssia :) Siitä tulee sitten erikseen oikein kunnon päivitys kuvien ja mahdollisen videon kera.

13.4 tähtäämme luvialle hyppäämään 70cm ja 80cm radat, jos vaan kyyti saadaan.

Viikkokertomus

Taas on päässyt aika livahtamaan käsistä. Jaden treenailut on sujunut hyvin. Kaikkea on taas tullut tehtyä ja satularumpa jatkuu. Löydettiin sopiva satula, mutta se yli budjettimme ja odotamme nyt satula-autoa 26 pvä.

Torstaina sain idean hypätä Jadella, mutta entä se satula? - pyh sellasia tarvita, näin ollen toteutin pitkän unelmani ja hyppäsin ilman satulaa. Ensin ristikoita kokeillakseni mihin sitä oikein päädytään ja kun homma alkoi sujua, olin niin onnellinen. Onni sai minut tuntemaan, kuin sielumme oisi yhdistyneet ja kuinka kuulumme yhteen, vaikka olemmekin aika vaikea pari, kun Jade on niin iso ja itse olen aika pieni ja vielä lyhytjalkainenkin. Välillämme tuntuu vain olevan vahva side, joka on välillä koetuksella, mutta nousemme aina uudestaan.




Perjantaina sitten treenailin hyvissä fiiliksissä maneesissa, pikkasen Jade jännitti oikealta, mutta ei pahasti.

 ja lauantaina Marjukka kävi kuvaamassa meitä kentällä auringonpaisteessa. Jade oli jotenkin outo ratsastaa. Se jännitti aivan hirveästi oikealta taas ja tuntui ihan mahdottomalta saada sitä ikinäkään läpi sieltä. Sen jälkeen menin Marjukan mukaan Toukariin filmaamaan Deeboa kun Marjukka ratsasti sen.

(c) Marjukka Mahlamäki

(c) Marjukka Mahlamäki

Sunnuntaina mentiin Saran kanssa puomeja ja kavaletteja. Jade tuntui vieläkin ihan hirveältä ratsastaa. En vain saa sitä läpi oikealta. Puomitehtävät meni lopuksi aivan hulluiksi kun ei ollut mitään kontrollia oikealta. Jade alkoi jo vähän väsymään, joten tein ihan helpon jutun mikä onnistui ja kevensin loppuravit.

Maanantaina oli Piken estevalmennus. Olin pistänyt jaden ilta- ja aamuruokaan puolilitraa kauraa 3 desin sijasta. Hevonen oli ihan erilainen. Alkukäynnit mentiin Saran kanssa tiellä ja kaikki oli hirveän pelottavaa ja energiaa tuntui olevan kuin muille jakaa. Meillä oli sovituksessa Mian satula, joka osottautui liian kapeaksi ja vähän jännitti miten Jade reagoi, kun oli pakko ratsastaa valmennus sillä. Yllätyin todella positiivisesti siitä, vaikka satula oli kapea, niin Jade teki työtä käskettyä ja meni aivan loistavasti. Sain Pikeltä neuvoa lyhentää ohjaa ja aika paljonkin ja Jade alkoi toimimaan vielä paremmin ja hypyt sujui todella hienosti! Tehtävinä oli kolmen esteen innari lyhyelläsivulla ovipäädyssä. Ensin mentiin sitä ihan puomeina ja sitten n. 30-40cm pystyinä. Mukaan liitettiin okseri ja pysty jotka menivät kummatkin kokorataleikkaa -linjalla, kumpikin omalla linjallaan ja niitä mentiin sitten peräkkäin solmuu ja suoraan. Kavaletit, okseri, kavaletit, pysty, okseri, kavaletit ja niin edelleen :D Tehtävä oli aika loistava ja se sujui hyvin. Sain pieniä lisävinkkejä, että hypyss en kannattele Jaden päätä, vaan pidän kädet alhaalla ja joustavana, sekä ranteet rentoina.

Valmennuksen jälkeen erehdyin laittamaan linimenttiä Jaden jalkoihin. Luulin jalkojen olevan parantuneet, kun terve iho oli tullut rupien ja haavojen tilalle. Linimentti ärsytt ihoa tosi pahasti ja nyt on sellaset tukit nuo jalat, että kisat jää kyllä välistä ja nyt Jade joutuu toipilaaksi ja kävelytyksen uhriksi :(

kohenee kohenee

Viikko on hurahtanut taas vauhdilla ohi, kun olen keräillyt ajatuksia ja elämäniloja. Jaden kanssa selvittii Pauliina Marttilan valmennuksesta kunnialla ja vaikka Jade vähän väsähtikin puolessa välissä valmennusta niin kamppailtiin yhdessä loppuun asti eikä annettu periksi. Jade sai Pauliinalta kehuja ravistaan ja onhan sen itsenikin mielestä aika hieno. Onhan siinä tekemistä ja tottumista, että siellä pystyy istumaan, mutta kyllä se on vaan niin hieno tunne kun sinne pääsee mukaan.

Muuten viime viikko on mennyt aika ok. Vähän olin hukassa ensin Killen takia ja kesti muutama päivä ennen kuin olin taas järjissäni. Jadella on ollut nyt vähän kevyempää. Olen vanhan estesatulamme jäljiltä pitänyt Jaden selällä vähän satulavapaata ja pääasiassa juoksuttanut ja ratsastellut ilman satulaa.

Pahin naarmu vasemassa etujalassa

Viikko sitten tiistaina menin tallille ja Jadella oli ollut maanantaina vapaapäivä. Yllätyin harjatessani Jaden jalkoja, sillä huomasin lähes kaikkien jalkojen olevan sisäpuolelta nahattomia ja vereslihalla. Lämpöäkin oli ja menin maneesiin tekemään vain käyntijuttuja ettei jalat rasitu liikaa. Teoria tähän on ilmeisimmin se, että se on karsinassa maatessaan jäänyt jumiin ja huitonut jaloilla toisiaan potkiessaan itseään ylös. Tarhassa se ei olisi mahdollisa sillä Jadella on suojat takajaloissa ulkona. Nyt ne on kuitenkin jo monta päivää olleet hyvät, ja kuollut nahka on poistunut ja terve, pysyvä nahka on nyt sitten tilalla. Odotellaan vaan, että saadaan karvat takaisin. Onneksi suojien käyttöä se ei ole haitannut lainkaan :)

Saran kanssa käytiin viime viikolla yli tunnin kävelylenkki Niittymaalla ja meillä oli varsin hauskaa kun hepat säpsähteli kaikkea olematonta ja naurettiin ihan hillittömästi kaikkea muutakin :D

Lauantaina juoksutin Jaden ensin piuhojen kanssa ja sitten ratsastin ilman satulaa kaikki askellajit läpi siirtymisien, pysähdyksien ja peruutusten kera.

Estesatularumpa on vienyt vähän mehuja tästä puuhasta, mutta vihdoinkin se uusi ja sopiva penkki löytyi. Tuurilla vielä voimme pistää vanhan satulamme vaihdossa uuteen, joten uusi penkki on kohta meidän!

Pike on tulossa valmentamaan hyppyjä 11 pvä ja sitten siitä jatkettaisiin 16 pvä harkkakisoihin kokeilemaan 80cm, sitähän ei olla edes kotona vielä hypätty, joten eiköhän olisi aika ottaa muutama 80cm hyppy, vaikka sitten 80cm rataa Piken silmien alla :D

Suru-uutisia :(

Pauliinan valmennuksen raportti ja videopätkä ilmestyy ensi viikon aikana. Tänään nimittäin tuli tieto, että vanha rakas hevoseni on päässyt taivaaseen laukkailemaan pilvien päälle. Ensimmäinen oma hevoseni, joka ensin oli ylläpidossa ja ostettiin sitten omaksi, sillä en halunnut silloin siitä luopua, joten sain vanhempani ostamaan sen minulle. Aika Killen kanssa oli uskomatonta ja sain sen kanssa kokea niin paljon uutta. Vaikka meillä oli vaikeeta välillä, niin hyvät ja onnelliset hetket nousee mieleen nyt entistäkin enemmän. Pikkasen tässä valaisen, että Kille alkoi loppusyksystä ontua ja epäiltiin ensin kaviokuumetta, mutta sitten löytyikin paise joka ei parantunut kunnolla lainkaan. Kille käytettiin klinikalla kuvissa ja kaviosta löytyi hyvänlaatuinen kasvain, mutta esti kuitenkin paiseiden parantumisen. Leikkaus olisi ollut mahdollinen, mutta Killeä yritettiin kaksi kertaa klinikalle ja oli rauhanomaisesti päättänyt olla menemättä koppiin, ihan kuin olisi tiennyt, että sen aika on nyt. Leikkauksen jälkihoito olisikin ollut kallis ja parantuminen olisi vienyt varmaankin yli vuoden. Kille kuitenkin oli jonkun aikaa iloinen oma itsensä ja temmelsi pellolla ja touhusi omiaan. Mutta sitten viimeiset pari viikkoa oli silmistään samea ja käytös oli voimaton. Pääsi kävelemään kipulääkkeillä, joten nyt oli sitten parempi päästää se tuskistaan. Olisi ollut hyvä päästä sitä vielä katsomaan ja hyvästelemään se, mutta näin 

on parempi.

R.I.P Cruzado "Kille" - always in memory
18.2.2002 - 24.2.2013

Elämänlanka katkesi,
 ruskeat silmät sammuivat.
Lämmin kyynel poskella,
  kauniit muistot mielessä.
Tuuli kuiskaa hiljaa,
  sanattoman viestinsä.

Karvat veks!

Tänään nousin pirteenä sängystä jo puoli 9. Lähdin tallille 9 kun äiti lähti Röllin kanssa tokoilemaan. Elena oli tulossa 11 aikoihin klippaamaan Jadea. Minä sitten reippaana ja innokkaana aloin puunaamaan satuloita. Ensin pesin estesatulan ja otin kuvat siitä se lähtee nyt myyntiin. Tarvitaan satulaan isompi säkätila, muuten satula oli ollut kuin nakattu Jaden selkään, mutta säkätila on liian matala :( Puunasin satuloiden lisäksi myös koulusatulavyön ja panssarin. Siivosin tallikämpän lattian ja järjestelin kengät satulatelineiden alle. Sitten hain Jaden sisään ja harjasin oikein kunnolla kumisuan ja pölärin kanssa. Kävin jalat läpi ja selvitin jouhet. Ellu saapuikin loistavaan aikaan, olin nimittäin juuri saanut harjausurakkani lopetettua :) Jadella oli pumpulit korvissa niinkuin viimeksikin. Tällä kertaa kuuli vähän koneen ääntä eikä havahtunut kun kone osui karvoihin. Ensin vähän puhistiin, mutta sitten kaikki oli kuin lasten leikkiä. Jade seisoi rentona paikoillaan kun Ellu klippasi. Jaden karva ei ollut ehtinyt kasvaa edes kunnolla, mutta harjatessani sitä olen huomannut, että karva alkaa aika ilkeästi jo irtoamaan. Varjellakseni loimia ja satulahuopia sentin karvakerrokselta, päätin että karva lähtee nyt!
Huomenissa tulee tietoa ja video kooste miten selviämme tänään Pauliina Marttilan estevalmennuksesta.

Pistän vielä tähänkin jos jonkun silmään sattuu osumaan,
 että tällainen satula olisi myynnissä:

                                                               



Myydään Jeffries Hawk -estesatula hp. 700€
- musta
- suorarunkoinen
- 17" istuin geelipehmusteella
- kapeahko
- hyväkuntoinen, vaikka vähän siivet kuluneet

Maastoilua

- Maastoilumaisemat keskiviikkona 22.2 -

Tiistaina mentiin kaverini Emman kanssa tallille. Emma meni Jadella ja itse lainasin Lottea, että pääsen tekemään hommia hevosen selkään. Lotte oli taas aivan super ja sanoin Saralle treniin jälkeen, että voisin varastaa Loten itselleni :D Emmalla meni hetki, että tottui Jadeen, mutta hyvin se sujui kuitenkin.

Keskiviikkona lähdin Jadella maastoon Pinomäkeen kokeilemaan taas mitä siellä päin tapahtuu. Ajattelin nyt testata myös hankkimani olympiat maastossa. Meinasin jos ovat toimivat niin alan käyttää niitä maastossa, että tottuu sitten kun on aika lähteä Niinisaloon hyppäämään maastoesteitä. Mutta kuitenkin, Jade meni todella hienosti ja nätisti koko ajan. Poikettiin Marjukalla moikkaamassa Airaa ja Johanna kun huomasin ohi mennessäni, että siinä pihalla touhusivat. Siitä matka jatkui mettään. Heti tallilta lähdettyäni kuitenkin huomasin ettei kaikki ole kohdallaan. Jade on ilmeisesti vähän muuttunut ja estesatulan etukaari alkanut painaa säkää. Satula muuten hyvä ja oikean levyinen, mutta tarvittaisiin isompi säkätila :( joten ei muuta kun satula vaihtoon - taas. No, mutta tätä se teettää kun on nuori hevonen, joka vielä muuttaa muotoaan. Ihme, että näinkin kauan on mennyt samalla satulalla. Koulusatula menee, koska siinä on sopivan iso säkätila. Kauheasti en siis laukkaa ottanut, koska en halunnut kiusata Jadea. Hyvin se kuitenkin liikkui, kun mentiin ravia ja rentoutui niin venytti askeltaan mielellään.

Tänään kävin vielä uudestaan Pinomäessä tekemässä vähän rankemman lenkin. Sovittelin ennen lähtöä satulan alle pari superloonin palaa, ettei satula paina säkää. Jade käyttäytyi hienosti ja otettiin vähä reippaampaakin laukkaa ja tuntui, että me molemmat nautittiin siitä. Nyt vaan enemmän maastoilua alle, ettei kaikesta tarvitse innostua niin paljoa :) Tällä satulaviritelmällä  en mene muutakuin sillon kun on pakko. Pieniä esteitäkin pyrin hyppäämään koulusatualla. Uuden satulan metsästys alkakoon ja tietysti vanha penkki pitää saada myytyä pois..

Huomenna käyn kävelemässä Niittymaalla ja lauantaina hypätään Pauliina Marttilan valmennuksessa<3

Viikon puuhastelut

Viikko päässyt lurahtamaan taas niin nopeasti ja kirjoittaminen ei ole oikein onnistunut missään välissä. Tiistaina kävin ratsastamassa Jaden läpi lumisella kentällä. Oli niin hieno fiilis mennä välillä ulkona lumisessa ympäristössä :) Jadekin käyttäytyi niin hyvin ja meni aivan mahtavasti, että kyllä sieti hymyillä. 

Kallen estevalmennus oli keskiviikkona ja Jaden hypyt paranee entisestään. Alotettiin radan kokoaminen hyppäämällä yksittäin kaikki esteet läpi lämmittelyksi ja ensimmainen rata mentiinkin sitten n. 50cm korkeudessa. Jade eteni rytmikkäästi ja tasasesti esteeltä toiselle ja lähestymiset olivat siistejä ja tasapainoisia. Lopuksi Kalle nosti esteet 60cm ja mentiin uudestaan - aina vaan paranee. Kalle näki meissä huiman kehityksen ja suuntaan on todellakin ylöspäin!

Torstaina menin jadella Niittymaan puolelle maastoon ravailemaan ja laukkailemaan. Neiti oli hyvin innoissaan kun pääsi laukkaamaan metsäteille ja meinasi jo lähteä ottamaan vähän enemmänkin tahtia alleen. Maasto sujui hyvin ja taas hymyillään :)

Perjantaina Marjukka kävi juoksuttamassa ja ratsastamassa Jaden. Olin koulussa 8-15 - tarkalleen ottaen Liisanpuiston ravintolassa tarjoilijana. Ensimmäinen virallinen tarjoilukerta ja heti pääsin tekemään sen juhlatilaisuuteen, nimittäin lukiolaiset Wanhojen tanssijat tulivat syömään ravintolaan. Heitä oli n. 90 henkeä. Kaverini Essi ja hänen poikaystävänsä Aleksi olivatkin tanssiaisten isäntäpari :) Tarjoilu sujui loistavasti ja pidin siitä kuitenkin paljon :) mutta se ei saa mieltäni muuttumaan ja suuntanani on ravintolakokkilinja.

Sunnuntaina kävin Sarana ja Lotten kanssa maneesissa tekemässä hommia. Itse olin jonkin verran väsynyt, joten treeni jäi löysemmäksi - mikä oli ihan hyvä ettei menty liian paljon vapaapäivän jälkeen.

Tänään hyppäsin Jadella itsekseni. Apunani olivat Tuuli ja Santtu. Tuuli ratsasti alku- ja loppuverkat, kun minä ja Santtu huolehdittiin esteet areenalle ja lopuksi takaisin paikoilleen. Jaden paranee kerta kerralta vaan paremmaki ja tänään laitettiin lopuksi pari estettä 70cm ja otin muutaman hypyn. Nekin sujuu loistavasti. Liikaa en tietenkää ala ahnehtia, vaan jatkan pienien menemistä tässä kuitenkin ja vaikka esteet alkaa kohta nousemaankin, niin tietysti on mentävä pelkästään pieniäkin välillä :)

Alkuverkkojen ajaksi Jadea tuli järkyttämään tällainen kokoonpano :)

tauko

Olette varmaan huomanneet, että blogiini ei ole ilmaantunut tekstejä nyt varmaan kuukauteen. Oma motivaatio kirjoittamisesta on tipotiessään. Kuukauteen on mahtunut nyt paljon ja taas tästä eteenpäin koitan kirjoitella kuten ennenkin. Kuukaudessa on nyt saatu maneesiimme ovet ja uusi estekalusto. Jaden kanssa ollaan päästy treenaamaan jo vähän hyppäämistä - tietysti tekniikasta liikkeelle lähtien. Nyt ollaan pompittu vain ristikoita ja ratsastettu teitä ja tarkkuutta sekä keskitytty mun istuntaan ja vaikuttamista hevoseen. Estetreenit on sujuneet kerta kerralta paremmin ja toivoa on ilmassa ja paljon! Motivaatio hevoseen on todella korkea. Koulupuolella on nähty paljonkin edistymistä. Tarkkala kävi valmentamassa meitä 26-27.1. Jade  oli niin unelma ja käyttäytyi todella hienosti ja oli aivan fantastinen ratsastaa molempina päivinä. Tiinalta tuli kehut, että Jade on kehittynyt ekaan kertaan verrattuna huomattavasti, että treeniä vaan lisää niin siitä se lähtee. Nyt täytyisi taas kerätä itseni ja tosissaan alkaa käyttää hevosta maastossakin.

Nyt Jade on ollut tämän viikon vähän outo. Ei oikein tykkää taipua kumpaankaan suuntaan ja varsinkin on oikeasta kyljestään todella jäykkä, eikä vasemmassa kierroksessa tahdo venyttää ulkokylkeään. Jade on hierottu eilen ja tänään käyn sen maastossa kävelyttämässä maasta käsin ja sitten hetki liinassa rentoa hölkkää maneesissa. Maanantaina koitan ratsastaa sen läpi ja kokeilla miltä tuntuu. Tiistaina voisin käydä maastossa kokeilemassa menoa ja keskiviikkona Kalle tulee valmentamaan meitä esteille :D Hiihtoratsastustakin voisi aloittaa kun saadaan muutama hyvä lenkki alle Pinomäkeen päin :)

Lauantaina Tuuli kävi ratsastamassa Jaden maneesissa. Neiti meni oikein kiltisti maneesiin kun edellisenä päivänä sai multa selkäänsä kun veti jonkun esityksen maneesiin mentäessä. Tuulin mukaan Jade oli myös ollut hyvä ratsastaa ja käyttäytyi todella nätisti. 

Eilen käytiin Viivin ja Kurren kanssa Pinomäessä maastossa. Sunnuntaina Jadella oli vapaa päivä ja oli aivan pakko lähteä leikkimään taas virkeällä hevosella. Menomatka sujui hyvin, kolmensillantiellä törmättiin jopa pellon reunassa olevaan autoon, hiukan jännitti, mutta siitä mentiin ohi ongelmitta. Jade pelästyi iha hirrrrrveästi ojan pientareella olevaa tyhjää pahvista kaljalaatikkoa ja loikkasi aika taitavasti tien toiselle puolelle melkein ojaan asti :D No ei siitä enempää mettässä mentiin kuitenkin oikein näpsäkästi käyntiä ja ravia. Päätin kokeilla laukkaamista pitkällä suoralla, vaikka jopa tiesin mitä tulee tapahtumaan. Nostettiin laukka Jade edellä ja Viivi tuli Kurren kanssa ravilla perässä. Hetken laukattua Jade vaihtoi pienellä matkalla laukan muutaman kerran ja nyppi ohjia pois kädestä. Sitten tuli risteys, jossa oli mahdollisuus jatkaa suoraan tai kääntyä oikealle. Jade oli menossa oikealla  ja minä suoraan. Otin sitten pidätettä ja huusin Viiville, että otan raviin. No Jade ei ollut vauhdin hidastamisesta samaa mieltä ja pukkasi minut taas loistavasti maankamaralle. Ei siellä tällainen tappijalka pysy kun ensin heittää etupäällään ylöspäin ja sitten katapultti pukki ni se on soronoo ja morjes. No ei mitään löin huuleni Jaden kaulaan ja putosin. Tällä kertaa vältyttiin pahemmalta vahingolta. Selkään takaisin verta sylkien ja matka jatkui. Otettiin ravia vielä, mutta laukat jätettiin sikseen.

Marjukan kanssa juteltiin ja ei olisi oikeasti pahitteeksi käydä raviradalla väsyttämässä hevosta aivan totaalisesti, ettei oikeesti jaksaisi pelleillä turhia ja olen itse aika samaa mieltä. Alan nyt Jaden kanssa muutenkin lisäämään maastolenkkejä, jos meinaan sillä Niinisalossa edes kuvitella treenaavani maastoesteitä. Kun maastolenkit yleistyy niin toivottavasti neiti ei intoile niin paljoa enää siitä ja olisi rauhallisempi ajan kuluessa.

- Saran ja Lotten kanssa maastokävelyllä talvikelissä -

Kuulumisia

Kirjoituksesta taas yli viikon tauko. Ei ole oikein ollut aikaa ja inspiraatiota kirjoittaa. Kirjoitan nyt jotakin mitä viikon sisään taas on tapahtunut. Ollaan käyty Marjukan ponien kanssa maneesilla, olen ratsastanut Jadea ja muutamaa muuta hevosta taas vaihteeksi :D

Viime viikko on jo aika pimennossa mitä tein millonkin. Ellu tuli taas mulle hoidettavaksi maanantaina. Maanantaina käytiin myös Marjukan ponien, Kurren ja Ellan kanssa Ulvilan maneesissa. Viivi ratsasti Kurrella ensin, liinassa pari laukannostoa ja sitten ponit irti maneesiin. 2-vuotias Ella oli mulla käsihevosen Viivin ratsastuksen ajan samaan aikaan kun yritin käyttää videokameraa :D hyvin se sujui. Päästettiin sitten ponit irti ja tehtiin niille kahden esteen irtohypytys kuja. Ella näki esteet ekaa kertaa elämässään. Kurrella on jo hieman aikaisempaa kokemusta. Ponit suoriutu kyllä hyvin. Tässä video pätkää:





Vielä samana päivänä käytin Ellun ja Jaden maneesissa liinassa. Ensin Ellun kanssa maastakäsin työskentelyä ja sen käyttäytymisen seuraamista ja sen jälkeen normaali juoksutus liinassa. Ellu oli oikeastaan aika hyvä, ei vaan oikein älynnyt mitä haettiin kun ekaa kertaa tehtiin noita harjoituksia. Jaden kanssa meni hyvin vaikka se kiukutteli ja loikkikin taas omiaan kun ihmisen vaativat asiat on joskus niin inhottavia. Hyvin se kuitenkin loppuen lopuksi sujui ja Jade meni liinassa tosi nätisti.

Tiistaina Jadella oli vapaa päivä. Sen sijaan ratsastin Loten ja Ellun. Lottella mennyt loppukesästä kerran ja nyt se tuntui tosi hyvältä kun löysin tuntuman hevoseen. Lotten askeleet ovat ihanat istua. Pehmeät ja lennokkaat raviliikkeet on miellyttävät keventää ja istua harjoitusravissa. Laukka on kuin keinuhevosella, pehmeä ja iso <3 Lottea oli kiva ratsastaa ja se käyttäytyi hyvin. Ellulla menin sen jälkeen sitten. Aluksi kesti kunnes se rentoutui taas. Nyt se on lopettanut ylenpalttiset alkukaahailut. Energinen se on, mutta huomattavasti jo rauhallisempi. Rentoutui paremmin sitten laukkaamisen jälkeen ja se oli ihan unelma ratsastaa.

Keskiviikkona kävin juoksuttamassa Jaden ja tekemässä maastakäsin töitä. Illalla mentiin Samin kanssa kaupungille shoppailemaan niin Jade sai pikaisemman liikutuksen.

Eilen en mennyt tallille lainkaan kun Sara liikutti Jaden juoksuttaen. Saran piti ratsastaa, mutta aika ei riittäänyt Lotten liikuttamisen jälkeen.

Tänään sitten menen Jadella maneesiin tekemään oikein kunnon treenin ja Ellun kanssa voisin vihdoin luvan saatuani lähteä maastoon kokeilemaan mitä mieltä neiti oikein on. Pinomäkeen päin lähdetään sillä siellä ei oikein liikennettä pahemmin ole verrattuna Niittymaan liikenteeseen. Lähden todennäköisesti tänään myös Vammalaan Samin mummulaan ja tulen huomen illalla takaisin. Joku täytyisi saada ratsastamaan Jade huomenna, ettei nyt liikaa kevyttä liikuntaa tule.

Ratsastusta vielä kerrakseen

Sunnuntaina oli Sinin kouluvalmennus. Menin maneesiin hiukan ennen 12 ja Sini tuli sitten 12 jälkeen niin että olin juuri sopivasti saanut käveltyä, ravattua ja laukattua lämmittelyksi. Aloitettiin taas käynnissä. Sini katsoi paketin kokoon ja alettiin tehdä käynnin kokoamista ja askeleen pidennystä. Tehtiin sama kaikissa askellajeissa. Käynnissä Jade oli hyvä ja Sini kehu käynnin muutosta ja Jaden käyttäytymistä, kun viimeksi se temppuili kokoajan. Käynnissä mentiin jonkun aikaa ja harjoiteltii myös pidennystä kokorataleikkaalla, jolloin hevonen täytyy oikeesti ottaa molemmille ohjille ja pohkeille, että se on suorassa. Samaa sitten ravissa. Siirsin harjoitusraviin ja menin hetken ihan normaalisti keräten istuntani oikein ja hakien tuntuman raviin. Itselläni vatsa- ja selkälihakset huusi hoosiannaa jo ennen kuin alettiin ravissa työskentely. Jade teki hurjan hyvin töitä ja laukat menikin sitten vähän sinne sun tänne kun Jade oli antanut kaikkensa jo käynnissä ja ravissa, oikeastaan oltiin molemmat jo tosi väsyneitä, niin laukassa tekeminen oli vähän levotonta. Mutta olen kuitenkin tyytyväinen Jadeen ja itseeni. Valmennus oli hyvä pitkästä aikaa kun molemmat antoi kaikkensa.

Eilen käytiin Santun kanssa ratsastamassa. Santtu on käynyt kerran aikaisemmin Jaden selässä kentällä. Ensin liinassa sitten yksinäisesti. Silloin Santtu otti myös pysähdyksiä ja peruutuksia ohjeideni ohella. Eilen Santtu talutti Jaden itse talliin ja harjasikin sen. Kuitenkin ratsastin itse samalla Ellun kun Jadella vain käveltiin rankan treenin jälkeisenä päivänä. Santtu kyllä yritti paria ravipätkääkin. Rohkea poika! Ellu oli jo selvästi rauhallisempi ravissa ei oikestaan kaahottanut, mutta jännitti hieman aluksi, mutta rentoutui nopeammin kuin odotin. Laukassa kulki heti rentona ja oli aivan mahtava fiilis, kun Ellu meni niin upeasti. Lopuksi otin vielä pari pohkeenväistöä. Tamma ei oikein ollut samalla fiiliksellä väistöjen kanssa, mutta teki ne siitä huolimatta. Upea hevonen sekin! Tahtoo itselleen <3

Uutta vuotta juhlittiin kaveriporukassa autolla cruisaillen ympäri Poria. Käytiin katsomassa myös Kirvatsin ilotulitukset, mutta autosta kuitenkin ku keli oli ihan perseestä. Autoakaan ei meinannut saada parkkiin millään ja ihmiset oli pysäköinyt autot miten sattuu joka puolelle. 6 aamyöstä sitä selvittiin sitten kotiin. Sellaiset 9 tuntia auton kyydissä :D ihan hyvä! 

Tänään Jade ja Ellu saa vapaapäivän, myöskin kelin puolesta ja muutenkin. Huomenna liikutan sitten taas molemmat koulupäivän jälkeen.