Kuulumisia

Kirjoituksesta taas yli viikon tauko. Ei ole oikein ollut aikaa ja inspiraatiota kirjoittaa. Kirjoitan nyt jotakin mitä viikon sisään taas on tapahtunut. Ollaan käyty Marjukan ponien kanssa maneesilla, olen ratsastanut Jadea ja muutamaa muuta hevosta taas vaihteeksi :D

Viime viikko on jo aika pimennossa mitä tein millonkin. Ellu tuli taas mulle hoidettavaksi maanantaina. Maanantaina käytiin myös Marjukan ponien, Kurren ja Ellan kanssa Ulvilan maneesissa. Viivi ratsasti Kurrella ensin, liinassa pari laukannostoa ja sitten ponit irti maneesiin. 2-vuotias Ella oli mulla käsihevosen Viivin ratsastuksen ajan samaan aikaan kun yritin käyttää videokameraa :D hyvin se sujui. Päästettiin sitten ponit irti ja tehtiin niille kahden esteen irtohypytys kuja. Ella näki esteet ekaa kertaa elämässään. Kurrella on jo hieman aikaisempaa kokemusta. Ponit suoriutu kyllä hyvin. Tässä video pätkää:





Vielä samana päivänä käytin Ellun ja Jaden maneesissa liinassa. Ensin Ellun kanssa maastakäsin työskentelyä ja sen käyttäytymisen seuraamista ja sen jälkeen normaali juoksutus liinassa. Ellu oli oikeastaan aika hyvä, ei vaan oikein älynnyt mitä haettiin kun ekaa kertaa tehtiin noita harjoituksia. Jaden kanssa meni hyvin vaikka se kiukutteli ja loikkikin taas omiaan kun ihmisen vaativat asiat on joskus niin inhottavia. Hyvin se kuitenkin loppuen lopuksi sujui ja Jade meni liinassa tosi nätisti.

Tiistaina Jadella oli vapaa päivä. Sen sijaan ratsastin Loten ja Ellun. Lottella mennyt loppukesästä kerran ja nyt se tuntui tosi hyvältä kun löysin tuntuman hevoseen. Lotten askeleet ovat ihanat istua. Pehmeät ja lennokkaat raviliikkeet on miellyttävät keventää ja istua harjoitusravissa. Laukka on kuin keinuhevosella, pehmeä ja iso <3 Lottea oli kiva ratsastaa ja se käyttäytyi hyvin. Ellulla menin sen jälkeen sitten. Aluksi kesti kunnes se rentoutui taas. Nyt se on lopettanut ylenpalttiset alkukaahailut. Energinen se on, mutta huomattavasti jo rauhallisempi. Rentoutui paremmin sitten laukkaamisen jälkeen ja se oli ihan unelma ratsastaa.

Keskiviikkona kävin juoksuttamassa Jaden ja tekemässä maastakäsin töitä. Illalla mentiin Samin kanssa kaupungille shoppailemaan niin Jade sai pikaisemman liikutuksen.

Eilen en mennyt tallille lainkaan kun Sara liikutti Jaden juoksuttaen. Saran piti ratsastaa, mutta aika ei riittäänyt Lotten liikuttamisen jälkeen.

Tänään sitten menen Jadella maneesiin tekemään oikein kunnon treenin ja Ellun kanssa voisin vihdoin luvan saatuani lähteä maastoon kokeilemaan mitä mieltä neiti oikein on. Pinomäkeen päin lähdetään sillä siellä ei oikein liikennettä pahemmin ole verrattuna Niittymaan liikenteeseen. Lähden todennäköisesti tänään myös Vammalaan Samin mummulaan ja tulen huomen illalla takaisin. Joku täytyisi saada ratsastamaan Jade huomenna, ettei nyt liikaa kevyttä liikuntaa tule.

Ratsastusta vielä kerrakseen

Sunnuntaina oli Sinin kouluvalmennus. Menin maneesiin hiukan ennen 12 ja Sini tuli sitten 12 jälkeen niin että olin juuri sopivasti saanut käveltyä, ravattua ja laukattua lämmittelyksi. Aloitettiin taas käynnissä. Sini katsoi paketin kokoon ja alettiin tehdä käynnin kokoamista ja askeleen pidennystä. Tehtiin sama kaikissa askellajeissa. Käynnissä Jade oli hyvä ja Sini kehu käynnin muutosta ja Jaden käyttäytymistä, kun viimeksi se temppuili kokoajan. Käynnissä mentiin jonkun aikaa ja harjoiteltii myös pidennystä kokorataleikkaalla, jolloin hevonen täytyy oikeesti ottaa molemmille ohjille ja pohkeille, että se on suorassa. Samaa sitten ravissa. Siirsin harjoitusraviin ja menin hetken ihan normaalisti keräten istuntani oikein ja hakien tuntuman raviin. Itselläni vatsa- ja selkälihakset huusi hoosiannaa jo ennen kuin alettiin ravissa työskentely. Jade teki hurjan hyvin töitä ja laukat menikin sitten vähän sinne sun tänne kun Jade oli antanut kaikkensa jo käynnissä ja ravissa, oikeastaan oltiin molemmat jo tosi väsyneitä, niin laukassa tekeminen oli vähän levotonta. Mutta olen kuitenkin tyytyväinen Jadeen ja itseeni. Valmennus oli hyvä pitkästä aikaa kun molemmat antoi kaikkensa.

Eilen käytiin Santun kanssa ratsastamassa. Santtu on käynyt kerran aikaisemmin Jaden selässä kentällä. Ensin liinassa sitten yksinäisesti. Silloin Santtu otti myös pysähdyksiä ja peruutuksia ohjeideni ohella. Eilen Santtu talutti Jaden itse talliin ja harjasikin sen. Kuitenkin ratsastin itse samalla Ellun kun Jadella vain käveltiin rankan treenin jälkeisenä päivänä. Santtu kyllä yritti paria ravipätkääkin. Rohkea poika! Ellu oli jo selvästi rauhallisempi ravissa ei oikestaan kaahottanut, mutta jännitti hieman aluksi, mutta rentoutui nopeammin kuin odotin. Laukassa kulki heti rentona ja oli aivan mahtava fiilis, kun Ellu meni niin upeasti. Lopuksi otin vielä pari pohkeenväistöä. Tamma ei oikein ollut samalla fiiliksellä väistöjen kanssa, mutta teki ne siitä huolimatta. Upea hevonen sekin! Tahtoo itselleen <3

Uutta vuotta juhlittiin kaveriporukassa autolla cruisaillen ympäri Poria. Käytiin katsomassa myös Kirvatsin ilotulitukset, mutta autosta kuitenkin ku keli oli ihan perseestä. Autoakaan ei meinannut saada parkkiin millään ja ihmiset oli pysäköinyt autot miten sattuu joka puolelle. 6 aamyöstä sitä selvittiin sitten kotiin. Sellaiset 9 tuntia auton kyydissä :D ihan hyvä! 

Tänään Jade ja Ellu saa vapaapäivän, myöskin kelin puolesta ja muutenkin. Huomenna liikutan sitten taas molemmat koulupäivän jälkeen.

hevosia, hevosia ja hevosia

Jaden koeratsastusta
kevät talvesta 2012 

Tällä viikolla on tullut ratsastettua hevosta jos toista. Postauksessa mukana vanhoja kuvia ja kesäfiilistelyjä kylmän talven keskellä:D

Keskiviikkona kävin Jadella Niittymaan puolella maastoilemassa. Käveltiin ensin hetki ja alettiin hölkkäilemään teitä pitkin. Alku lenkistä huomasin Jaden kyttäävän, suorastaan vähän pelkäävän jouluvaloja joita oli kiedottu puskan ympäri. No matka jatkui ja otin hetken päästä laukkaa pätkän. Oli niin hieno tunne nähdä Jaden etenevän korvat hörössä. Muutenkin tunnelma oli niin maaginen kun pikkuteillä laukkailtiin kun kaikki puut oli yltäpäältä lumessa, fiilis pilvissä ja hevosella kivaa. Huomasi, että Jade nautti kun ei millään malttanut pysyä ravilla kun laukka olis ollu paljon kivempaa mennä. Tein kuitenkin vain lyhyen ja ytimekkään lenkin, sillä oli vielä toinenkin heppa ratsittavana. Lupasin Niinalle ottaa Ellun huostaani taas viikoksi. Alottelin  Ellun liikuttamisen ihan käynti ja ravi tekemisellä. Ellun vauhti alkoi taas heti kun lähdettiin tallin pihasta maneesille päin. Alkukäynneistä ei ollut tietoakaan kun tamma porskutti eteenpäin, joten ohjat käteen ja ravia. Ravailtiin joku 20 kierrosta maneesia ympäri ennen kuin Ellu rauhoittui edes vähäsen. Pätkä käynnissä töitä ja sitten taas ravailua kun neiti ei halunnut enää kävellä. Energiaa oli taas se verran, että huhhuh! Eka ratsastus oli taas vähän sitä, että päästetään turha energia pois. Kyllä Ellu lopuksi sitten vähän rentoutui taas ja myötäsi niskasta hieman.

- Yyterissä kesällä 2012 -

Torstaina kävin Jadella maastossa Pinomäessä. Ensin vähän jännitin miten mahtaa käydä. Kierrettiin pelto pikkupolun kautta. Odotin, että Jade vetää jonkun kunnon shown taas pellon takana ja yrittää talliin päin, mutta pysähtyi vain kerran temppuilematta mitään ja jatkoi sitten hyvin eteenpäin ilman ongelmia. Kolmensillantiellä oli sopivasti lunta, jotta hevonen joutui nostamaan jalkojaan hieman. Mentiin ravilla hetki ja nostin sitten laukkaa. Jade meni hyvin. Otin sitten loppupätkän tiestä laukalla ja hetkessä oltiinkin jo Pinomäessä. Käveltiin sitten mettän reunaan. Juuri ennen metsään pääsyä meitä tuli vastaan joku suomen hevonen ja olin ihan varma, että Jade kääntyy perään, koska Jaden kanssa oltiin menossa vähän kuin pois päin kotoa ja toinen oli menossa kotitallia päin. Jade ei edes korvaansa hetkauttanut vaan jatkoi kävelyä eteenpäin. Hieno humma! Kun päästiin metsän puolelle käskin Jaden raviin. Ravattiin eka suora ja sitten otettiin laukkaa. Oikastiin amppislenkin keskeltä kotia kohti. Käveltiin sitten amppissuora kotiinpäin kolmensillantien alkuun saakka. Otettiin taas ravia ja Jade ei meinannut kengissään pysyä. Kokoajan tarjosi laukkaa, joten oli pakko siirtää hetkeksi käyntiin kun ei malttanut olla laukkaamatta. Käveltiin pätkä ja otettiin sitten laukkaa. Koko reissu sujui hyvin kotiin asti, laukatessa vaan pelotti, että koska Jade nakkaa mut johonkin ojaan, kun neiti ei tykännyt kun jarru oli päällä. Kotiinpäin olisi ollut kiva päästellä täysiä. Ideana olisi nyt muutenkin alkaa nostella Jaden kuntoa, mutta huomasin kyllä, että omaa kuntoa ei pidä jättää huomiotta ;) nimittäin olin itse lenkin jälkeen varmaan väsyneempi kuin hevonen. Sen jälkeen ratsastin vielä Ellulla maneesissa. Tällä kertaa otin laukkaakin. Tamma käyttäytyi todella hienosti. Ei yhtään pukitellut tai kiukutellut. Oli alkuraveissakin jo paljon rauhallisempi. Laukassakin rentoutui hyvin ja oli tosi ihana ratsastaa.

- Roija ja Jade kesälaitumella 2012 -

- Roijalla treenausta kesällä 2012 -

Perjantaina sitten olikin vuorossa kolme hevosta. Ensin ratsastin Roijalla kun se on päässyt keräämään vähän energiaa, niin lupasin sitten mennä sillä kun en sen touhuja kavahda. Janne laittoi maneesin kattoa sisältä traktorin ja nosturin kanssa ja naulapyssy kävi. Roija kun on aika ääniherkkä niin otti pulttia aluksi, mutta en antanut sen häiritä lainkaan, vaan jatkoin ratsastamista. Roijalla on myös istunta-avut ihan hukassa, pohkeista ei oikein välittänyt lainkaan ja ravissa sai tuuppia eteenpäin, että liikkuu kunnolla. Tein sitten käynnissä ja ravissa 

- Ellun treenausta alkusyksystä 2012 -

vain töitä, kun mikään ei oikein tuntunut hyvältä. Roija oli aika vino ja ei oikein jaksanut keskittyä lainkaan mihinkään. Kyllä siitä nyt jotain irti sai ja vähän se antoi periksi aina välillä. Roija alkoi olla sen verran hiessä ja puuskutti kolmen vartin käynti-ravi treenin jälkeen, että kun tuli hyvä kohta niin päätin lopettaa siihen. Ellun kanssa menin myös maneesiin. En tiedä johtuiko siitä, että maneesissa oli muuta häslinkiä, mutta Ellulla oli energiaa taas niin paljon, se olisi säntäilly varmaan joka suuntaan jos olisin antanut. Hienosti se kyllä rentoutui kun pääsi pöllöenergiasta eroon. Se alkaa pikkuhiljaa jo taipumaan oikealle ihan hyvin ja pohjeavut eivät tunnu neidin mielestä enään niin vasten mielisiltä. Jaden kanssa otin kevyemmin ja kävin ilman satulaa reilun puolen tunnin lenkin Niittymaalla. Ratsastettua on tullut enemmän kuin tarpeeksi.

Tänään olisi tarkoitus mennä Jadella joku koulutreeni maneesissa tai kentällä pienessä hangessa, riippuen mikä tilanne maneesissa on. Ellulla ajattelin mennä kentällä, kun on pientä hankea niin se joutuu tekemään vähän töitäkin, eikä vain kohella omiaan.

Cruzado "Kille" maailmalla

Sain idean tehdä nyt vähä erikoisemman postauksen tässä. Elikkäs Killen kuulumisia Nousiaisista kuvien kera!

Herra on viettänyt nyt melkein vuoden maalaismaisemissa uusien kavereiden kanssa monien hehtaarien keskellä. Kille on siis päässyt kokemaan aivan erilaisen osan hevosen elämästä. Kun ensin Kille oli Puolassa Laukkahevosena, siellä treeni ja maisemat olivat ihan eri luokkaa. Seuraavaksi Kille pääsi tutkailemaan Tampereen Niihaman puitteita ja oloa estehevosena valmentautuen ja kilpaillen. Sitten se saapuikin meille, ensin hieman pienenmpään talliin (4 hevosta), mutta treenit, ja valmennukset olivat taas erilaisia. Treenattii paljon koulupuolta, hypättii ja käytiin pitkiä maastolenkkejä. Harrastettiin hiihtoratsastusta ja muita hullutuksia. Keväällä 2011 Killen kanssa muutettiin Sippolan tallin puitteisiin (11 hevosta). Sen mukaan siitä sitten alkoi myös maastoesteharkat ja muutamat kenttäkilpailut. Killen kanssa harrastettiin paljon ja kuljettiin siellä sun täällä. Kilpailujakin päästiin kokemaan, myös ne muutamat todella upeat onnistumiset ja ei niin hyvät suoritukset. Nyt Kille pääsee ottamaan sen osan elämäänsä, joka mielestäni jokaiselle hevoselle kuuluisi ainakin jossain välissä. Nimittäin maalaiselämää. Normaalia hevosen elämää. Kille saa viettää luppoaikaa kavereidensa kanssa isolla laitumella ja tavoitteellinen treeni on tipotiessään. Kille on päässyt nauttimaan mestälenkeistä ja myös kahden miniponin hulvattomasta seurasta :D Tässä Killestä kuvia uudessa kodissaan:

********

- Jaana tutustui Killeen maastakäsittelyn kautta -

- Kille irvailee vesisateessa -

- kesän ratsastuksia -

- Kille ja Mikko kesälaitumella -

- Ohjasajon kokeilua -

- estevalmennus -

- riehumista pellolla -

- kuraleikkejä -

- lisää riehumista -

- cruisailuja Mikon kanssa -

- talvifiiliksiä -

- talvitunnelmia Aksun kanssa -

Kuvat (c) Jaana Vuola

Joulufiilinkiä

Keskiviikkona Vilman piti ratsastajaa Jadella kevyesti, mutta päätyikin sitten juoksuttamaan kun Janne hääräsi maneesissa jotain isompaa. Jade käyttäytyi asialliseti ja oli hyvinkin rauhallinen. Torstaina piti olla Sinin kouluvalmennus, mutta taas jouduin sen perumaan kun flunssa yllätti :( Sain sitten vapautuksen tallilta kun lukuisten soitteluiden ja tekstaamisten jälkeen Hietanummen Ida kävi Jaden sitten liinassa pyörittämässä. Jade oli ollut hyvinkin nätisti. Perjantaina Jade vietti vapaa päivää :D

Tänään Jaden kanssa puuhasteltiin tonttuilun merkeissä. Mentiin ensiksi Iidan kanssa maneesille. Tein ensin Jaden kanssa vähä maasta käsin töitä. Ensin tehtiin pysähdyksiä ja peruutuksia kehon kielen välityksellä. Sitten väistätettiin takapäätä molempiin suuntiin ja siinä Jade muutaman kerran hyppäsi pystyyn kyseenalaistaen komentoni. Väistätin myös koko hevosta "pohkeen"väistöä suoralla molempiin suuntiin ja se
ympyrällä kokeilin kehonkielen merkitystä. Mennessäni hevosen lapalinjan taakse Jaden pitäisi liikku eteenpäin ja kun menen lapalinjan eteen niin sen pitäisi hidastaa. Nämä onnistui jokseenkin hyvin ekaksi kerraksi, töitä töitä ja töitä. Tein vielä lopuksi lisää takapään väistätystä varmistaakseni, että se toimii vielä muiden juttujen jälkeenkin :D Kun olin saanut työn tehtyä heivasin Iidan selkään.

Iida käveli ja ravasi kun pakkanen oli sen verran korkeella ettei viittinyt hengästyttää hevosta. Katselin Iidan ratsastusta ja aloin korjaamaan muutamia seikkoja ja neuvomaan miten Jadea kannattaa ratsastaa. Iidalla on samat ongelmat kun itselläni on ollut aikanaan. Nyrkit vinossa, kyynärpäät irti kyljistä ja pohkeet - jossain muualla kuin lähellä hevosta sekä ulko-ohjan tuki ja ulkoapujen käyttö. Aloin niitä sitten korjaamaan ja kertomaan Iidalle miten Jade rentoutuu ja mikä vaikuttaa
mihinkin.



Iidan ratsastuksen jälkeen hyppäsin itse satulaan. Flunssa painaa jonkun verran päälle ja ajattelin ottaa suhteellisen rauhallisesti, ettei kuume ala nousemaan, kun se nyt on pysynyt poissa. Otin toppavaatteet pois päältäni ja kiipesi punasissa farkuissa kyytiin. Ravailin maneesissa hetken takki päällä, jotta lämpenisin hieman. Siirryttiin siitä sitten kentälle hankeen ratsastamaan.

Jade meni kentällä tosi nätisti ja hienoja kuviakin saatiin. Neiti oli taas oikein unelma ainesta. Hieman Jade jäi kuolaimen taakse välillä, mutta eteenpäin vaan niin johan nousi pää takaisin luotilinjalle. Viereisessä kuvassa en oikeastaan tiedä mitä tapahtuu ja missä kohtaa kuva on otettu ;) Tilannekuva siis ..

Lopuksi vielä kokeiltiin Jadelle hiihtoratsastusvaljaita. Ja Iida käveli perässä luoden painetta eteen ja samalla tuli kokeiltua mitä Neiti sanoo naruihin, jotka tulee takajalkojen vierestä. Jade ei reagoinut mitenkään. Ensi kerralla pistetään korviin pumpulia ja korvahuput, ettei äänistä tule mitään kohtauksia, näin on parempi niin säästetään ihmishenkiä :) Nyt olisi tarkotus alkaa maastoilemaan Pinomäessä päin, että saan selvyyden vieläkö matkalla vauhti tökkii. Kiva lähteä hiihtäjä perässä, jos Jade päättää stopata ja vaihtaa suuntaa :D Jade on paljon tasoittunutmyös sileällä. Tekisi mieli alkaa vähän hyppäämään taas vaihteeksi, mutta esteet luuraa lumen alla kentän laidalla :( Voisi kokeilla jos ne saisi sieltä kaivettua ja kokeilisi kentällä loikkia jotain pientä :D Mutta näin tällä kertaa.





Tästä joulustakin tulee nyt vähän erilainen kuin olisi odottanut. Lähdetään Samin kanssa niiden mummulaan Vammalaan viettämään Joulua :) Huomenna lähdetään ja tiistaina tullaan :) Jade saa olla huomisen päivän ihan itsekseen jo pakkastenkin vuoksi. Isä ja äiti lupasi mennä kävelyttämään sen aattona ja katsotaan joko itse menisin sitten jo tiistaina selkään, mikäli tauti ei pahene enää tästä :D

Maailman onnellisin hevosen omistaja -fiilis

Nyt on olo kuin pienellä oravalla joka leijailee pilvissä. Jaden huono kausi näyttäisi olevan ohi ja entistäkin paremmat päivät on nyt saavuttanut meidät.

Eilen ratsastin Jadella itse maneesissa Saran ja Lotten kanssa. Menin maneesiin edeltä ja juoksutin Jadea hetken. Kun Sara ja Lotte tuli maneesiin kiipesin itsekin selkään. Jade oli ihan rentona yksin maneesissa, eikä alkanut suuremmin reagoimaan kun Sara ja Lotte tuli maneesiin, mikä on hyvä. Aloitin ratsastamisen taas pitkin ohjin eteenpäin -metodilla. Laukkaa otettiin oikein olan takaa taas. Jadekin oli sitä mieltä, että kunnon reipasta laukkaa voisi mennä maailman ääriin saakka. Lämmittelyjen jälkeen annoin hetken hengähtää ja sen jälkeen alotin käynnissä työt. Kun Jade alkoi olla ohjas tuntumalla aloin keventelemään vaihtaen suuntaa useasti ja taivuttelemalla paljon. Tehtiin taas aika paljon laukkatyöskentelyä, nostoja ja siirtymisia sekä muutamia pysähdyksiä. Lähinnä jumppaa, kontaktin hakemista hevoseen 
ja tuntumaa satulassa istumiseen. Mutta motivaatiotaso on kyllä jyrkässä nousussä nyt tamman kanssa. Se on vaan niin hieno!

Tänään oltiin sitten sovittu treffit Toivasen Heidin kanssa. Olin jo viikko takasin ottanut Heidiin yhteyden kun Jaden temppuilut vaan jatkui ja mistään ei meinannut tulla mitään. Viime viikolla Jade kuitenkin jostain syystä ryhdistäytyi ja muuttui aivan eri hevoseksi. Heidi tosiaan vähän luki Jadea ensin, juoksutti sen ja kokeili Jaden rajoja maasta. Muutaman kerran kun Heidi vaati Jadea väistämään se alkoi uhmaamaan Heidiä nousemalla pystyyn pari kertaa. Luovutti kuitenkin aika nopeasti ja sitten Heidi kiipesi selkään. Heidi teki ihan perustyötä ja tunnusteli Jadea.

Heidin arvio tammasta yhdellä ratsastuskerralla:

Selväjärkinen, rauhallinen, fiksu tamma, joka hiukan testaa tällä hetkellä rajojaan. Mukavat elastiset liikkeet. Perustyöskentelyä lisää, niin hyvä tulee!

Lisävinkiksi saatiin, että taivuttaessa oikealle, täytyy huolehtia että etujalat kääntyy kunnolla, kun Jadella tuppaa etupää jäämään vähän ulos oikeaan kierrokseen ja paljon perustyöskentelyä kaarevalla ja suoralla uralla.

Huomenna Vilma käy tekemässä kevyttä työtä ja torstaina Sini tulee taas pistämään minua ruotuun hevosen selässä :D

Koulutreeniä

Perjantaina mentiin Annan ja Reinon kanssa kentälle ratsastamaan. Käveltiin hetki ja sitten aloin ravaamaan. Ja niin kuin aina aloitin pitkin ohjin, että tammalla on aikaa lämmetä. Keventelin suurinpiirtein vartin verran ja sitten nostin laukat molempiin suuntiin ja laukkailin hetken. Laukan jälkeen hetki kävelyä ja sitten aloin työstää harjoitusravissa. Jade tuntui jotenkin erilaiselta. Se ei kiukutellut yhtään ja liikkui itsenäisesti hyvin eteen. Se tuntui jotenkin lupaavalta.

Eilen menin tallille jo puoli yhden aikaan. Marjaleena pyysi minua ratsastamaan taas Ellulla kun Mirella on alkanut taas pelkäämään sillä menoa, kun pikkutammalla on vähän energiaa vanttuissa. Menin Ellun kanssa kentällä ja Mirella tuli myös mukaan Roijalla. Ellu ei tosiaan malttanut kävellä alkukäyntejä tippaakaan. Se jopa otti vähän hernettä nenääb kun jouduin pidättelemään sitä paljon. Jotain ihme kevätjuhla tinttausta ja pään ravistelua hetkittäin. Ei ollut toivoakaan aloittaa käyntityöskentelyllä. Kun aloin  ravailemaan huomasin samantien, että Ellua tarvisi ratsastaa tosissaan taas kunnolla. Pohkeiden merkitykset oli aivan hukassa ja oikealle ei taivuttu sitten milliäkään. No hetken ravailin ja koittelin ravissa vähän ratsastella nokkaa alas, että saisi tammaa rennommaksi ja sen kautta ratsastettua paremmin. Hetki meni ennen kuin Ellu alkoi nyökkäilemään hetkittäin alas. Kun ravi tuntui hieman rauhottuvan siirryin käyntiin ja taivuttelin ensin oikeaan. Aluksi meni hetki, että Ellu edes tajusi että oikea pohje oli kyljessö ja pyysi taipumaan. Vasempaan kierrokseen se onkin sitten puolet helpompaa, mutta siinä sitten taas täytyy vahtia ulkokylkeä. Lopputulos oli kuitenkin käynnissä se, että oikealta puolelta näkyi silmäkulma ja sierain. Ravissa sitten neiti alkoi nyökkäilemään hetkittäin eteenalas ja sen kautta sain sitten hieman ravissakin oikealle taipumaan. Laukkaa en ottanut kun ravaillessa huomasin, että energistä heppaa saikin yhtäkkiä tuupata pohkeilla eteenpäin. Onhan se toisaalta raskasta tehdä töitä, kun hetkeen ei olla kunnolla ratsastettu, karvamäärä on suuri ja kaiken lisäksi kentällä on lunta, joka tekee pohjasta aika raskaan. Laukat jäi sitten ottamatta ettei tullut liikaa rasitettua kerralla.

Tosiaan kun Ellulla olin mennyt kentällä, niin huomasin pohjan olevan hieman epätasainen ja päätin Jadella mennä sitten maneesissa. Mentiin Saran kanssa maneesiin puoli kolmen aikaan. Juoksutettiin molemmat hevoset ensin ja kiivettiin sitten selkään. Lotte aluksi säikkyi kauheesti lepattavaa pressua maneesin keskiovessa. Jadea ei onneksi kauheasti äänet hetkauta, se ennemmin kyttää mitä näkee, joten käytiin tutustumassa pressuoviaukkoon ja traktoriin ja sen perälavaan, joka on maneesin ovipäädyssä. Perälava tuli aika nopeasti niin tutuksi, että Jade nappasi hampaillaan kiinni jostakin valkoisesta säkistä, joka lavalla oli ja meinasi ottaa suuhunsa myös pätkän sähköjohtoa. Muruseni on kyllä ikuinen vauva kun kaikki täytyy ottaa suuhun ja maistaa tai sitten se on vaan ahne ja haluaa syödä kaiken :D Alotin sitten ratsastelemaan Jadella ensin isoa ravia keventäen pitkin ohjin ympäri maneesia. Hölkkäiltiin suuntaan vaihdellen ja tempolisäyksiä ottaen joku 10min. Sitten laukkaa puolipitkin ohjin kevyessä istunnassa ympyrällä ja suorilla. Laukan jälkeen hetki kävelyä ja sitten ensin hetki käynnissä taivuttelin ja hain tuntumaan hevoseen. Siirryin sitten raviin, keventelin pari ympyrää ja istuin satulaan. Tuntui kuin ei olisi 2kk istunut harjoitusravissa. Ei millään meinannut päästä syvälle satulaan istumaan, kunnes tajusin laittaa pohkeeni hevosen kylkiin, huomasin, että olin antanut jalkojeni vain roikkua alaspäin. Kummasti alkoi hevonen rentoutua pikkuhiljaa ja antaa myöden oikealta, vaikka vielä jäykäksi jäikin. Kumma juttu kun hevonen alkaa toimimaan kun sitä ratsastaa edes oikean suuntaisesti :D Tein paljon erikokoisia ympyröitä ja irrottelin Jadea oikealta ja muutamia siirtymisiä, jotta takapää pysyisi hereillä. Neitoseen on nyt iskenyt jokin erikois kärpänen. Se liikkuu todella hyvin omalla moottorilla, eikä sitä tarvi yhtään puskea eteenpäin. Ratsastaessa sai jopa himmailla väillä kun tuntui että Jade olisi mennyt vaikka kuuhun asti. Mutta hieno tunne se on kun saa hevosen rennoksi ja se liikkuu takajalkojaan käyttäen isolla askeleella eteen. Otin uudestaan vielä laukannostoja muutaman ja laukkailin hetken ja nyt ei tarvinnut kuin ajatella siirtymistä raviin niin Jade siirtyi todella pehmeästi, vaikka siirtymisessä pääsi vähän pitkäksi, mutta ei kyllä haittaa. Kyseessä taisikin olla vain energinen hevonen, jolla saattoi olla pientä jumia, joka tuntui epämiellyttävältä ratsastettaessa ja siitä johtui sitten tuo ihmeellinen kiukuttelu. Laukkojen jälkeen Jade tuntui niin unelmalta, ettei hetkeen sitten ole tuntunut. Ratsastuksen motivaatiotaso tällä hetkellä 3469!! Leijailin pilvissä kun ensinnäkin oli hevosen kanssa yhtä, kun pääsi satulaan istumaan ja niin niin tyytyväinen. Ihan kuin Jade olisi oikein halunnut antaa kaikkensa. Ja ulkomuotoa piristelin treeniin vähän joulutunnelmalla :D 

Huokauksien huokaus

Mennään suoraan päätä painavaan asiaan. Uhmäikäinen tamma - mikäs sen parempaa. Jade on ottanut asemansa nyt vähän liian tosissaan ja kettuilee melkein joka asiasta. Ei ole kauhean hääviä kun 600kg alkaa tosissaan pistää voimiaan peliin. 

Sini kävi pitämässä valmennuksen sunnuntaina. Päästiin menemään pelkkää käyntityötä, lähinnä silti sen takia, kun mulla ja Saralla on kulunut jonkun aikaa että ei olla tehty oikein kunnolla mitään hevosten kanssa kun olosuhteet nyt on mitä on ollut. Onneksi nyt saatiin maneesi käyttöön niin treenausmahdollisuudet parani kertaheitolla. Molemmat tammat vähän kettuili tehtävissä. Lotte antoi kuitenkin nopeasti periksi, mutta Jadessa ei tuntunut olevan toivoakaan. Neidillä on tainnut uhmailut nousta vähän liikaa hattuun ja ilomielin haluisin palauttaa neidin tajunnantason maanpinnalle. Kaikki asiat otetaan nykyään todella herkästi nenään ja varsinkin toiset hevoset. Voitteko kuvitella miten hirveää on juosta liinassa toisessa päässä kun kaverit menee toisessa päässä, jopa se ottaa liikaa tamman mielelle. Voi huhhuh sanon minä! Jade siis varsinkin liinassa harrastaa pystyyn hyppimistä, tasajalkaloikkia ja pomppimista kun joku ei miellytä. Ratsastaessa hyppii pystyyn ja uhkailee ratsastajaa pienillä pompahduksilla. Kun hermo menee niin pompahduksista tulee loikkia ja helposti käy kokeilemassa maneesin seinän kestävyyttä tai arvioimassa pohjan hiekkaa kun Jade johonkin kunnolla ponkaisee. Onneksi nyt sain Toivasen Heidin tulemaan ensi viikolla arvioimaan tilannetta ja nyt viikonloppuna saatiin sini pitämään meille tehovalkat molempina päivinä. Kunnon liikuntakin varmaan auttaisi pönttöilyyn. Vilmaa nyt sain puhuttua käymään vaikka liinamassa pari kertaa viikossa, koska itse en pääse käymään tallilla joka päivä kun olen riippuvainen porukoiden autokyydistä.

Eilen Vilma olikin käynyt Jadea liikuttamassa. Sara oli tehnyt töitä Lotten kanssa kentällä kun Vilma oli sinnepäin Jaden kanssa ratsastanut. Jade oli sitten jostain ihmeen syystä ottanut taas nuppiinsa ja alkanut hyppiä pystyyn ihan kunnolla. Hokit ei ollut kunnolla pitänyt takajalkoja, joten Vilma oli tullut alas, ei olisi saanut, mutta ei tuossa tilanteessa muutakaa voi tehdä, jos itseään ja hevosta haluaa suojella. Vilma oli sitten juoksuttanut Jadne hyvin ja Jade oli vissiin käyttäytynyt ihan ok.

Samperin tammat sanon minä. Hevosesta en kuitenkaan luovu! Nyt käytän kaikki keinot saadakseni selvillä mikä on ja miten tuon kurittoman pikkuvarsan saa kuriin ja kunnioittamaan ratsastajaa :D

Muistoja nousi pintaan ja tässä niitä myös teille!

Killen koeratsastus kesällä 2010

 

inspiraation puute

Ei ole nyt tullut kahteen viikkoon kirjoiteltua mitään. Ei vain ole ollut inspistä alkaa raapustaa tekstiä. Pakkanen ja lumi on saapunut ja nyt sitten pysyvästi. Maneesi valmistui ratsastuskuntoon n. viikko sitten. Sieltä puuttuu vielä jotaikin asioita, kuten ovi, sähköt ja kaikkea muuta pientä, eli pimeellä ratsastellaan otsalamppu päässä :D Pariin viikkoon on mahtunut kaikenlaista. Pakkaset ja lumentulo estää nyt joissakin määrin kulkuani tallille kun en enää pääse mopolla kulkemaan. Joten Jadella ollut nyt vähä liikaakin vapaata ja kevyttä tekemistä.

Tiistaina kävin neitokaisen kanssa korkkaamassa maneesin juoksuttaen iltahämärässä. Jade oli todella nätisti, mutta otsalampun valosta johtuen se teki maneesin seinille ja maahan Jaden varjon ja tamma oli siitä ihan sekasin. Jade hörisi varjolleen melkein koko juoksutuksen ajan. Se vain hölkkäili rennosti liinassa eteenpäin ja hörisi kauheata tahtia. Tuli jo mieleen, että onko joku käynyt aivopesemässä sen.

Torstaina kävelin Jaden kanssa kentällä sen aikaa kun Henriikka äesti maneesin pohjan, kun se oli pohjasta vähän jäässä, mutta päältä pehmeä. Sen jälkeen oli hiekkä pohjasta asti pehmeä. Juoksutin Jaden ensin maneesin toisessa päässä. Mirella ja Paula ratsastivat sisäänkäynti päässä ja tietysti Jade luuli kovasti, että kaverit lähtee ja se aina sitten maneesin keskellä alkoi pomppimaan tasajalkaa ja hyppimään pystyyn ja yritti lähteä ovelle päin. Sain sen kuitenkin menemään lopuksi liinassa nätisti. Sen jälkeen nousin selkään ja ratsastelin hetken käynnissä ja taivuttelin. Sen jälkeen hetki kevennellen eteenpäin ja taivutuksia. Laukkaa otin sen verran, että otin pari nostoa molempiin suuntiin ja laukkasin pari ympyrää. Jade meni oikein nätisti. Laukan jälkeen hetki harjoitusravia, sitten loppuravit kevennellen ja laajasti taivutellen, sen jälkeen loppukäynnit.

Nyt kun Jade on liikkunut niin huonosti viime aikoina ja ei ole oikein ollut edes mahdollisuutta päästä ratsastamaan missään kunnolla, niin se on todella jäykkä ja aika tahmea liikkumaan eteenpäin. Nyt maneesin valmistuttua aloitetaan aivan uusi treeni pikku hiljaa. Lähdetään hakemaan eteenpäinpyrkivyyttä, elastisuutta ja pehmeyttä liikkeeseen. Omaan istuntaan ja apujen käyttöön alan kiinnittää huomiota erityisesti. Tänään Sini tulee pitämään kouluvalmennuksen, joten nyt katsotaan mitä Sini sanoo tämän päivän perusteella ja verrataan sitä sitten kuukauden päähän :D Tänään räpsäsen myös maneesista kuvan, jotta näette miten hieno siitä tulikaan. Se on myös harvinaisen värinen (maneesin päätyseinä näkyy kuvassa taustalla).

Muru toppatakki päällä <3

maneesilla

Lauantaina uhrauduin menemään Jadella kentällä. Kenttä oli aika kamalassa kunnossa. Pelkkää kuraa jok puolella. Lähdin ratsastamaan hyvällä mielellä, kun Jade meni viime kerralla ihan hyvin vaikka pohja oli mitä oli. Kävelin ensin, tein töitä käynnissä. Ravasin pitkin ohjin ja ratsastin eteenpäin sen verran mitä uskalsin. Seuraavaksi keräsin hieman ohjaa käteen ja otin laukkaa. Jade vaihtoi muutaman kerran oikeassa laukassa vasempaan suoralla ja arvatenkin oikea laukka on hankalaampaa mennä niin helpotti etenemistä vaihtamalla. Sen jälkeen annoin hetken kävellä ja ohjia kerätessäni aloin ratsastaa käynnissä neliötä, jossa teen kulman kääntämisen takaosakäännöksellä. Jade meni hyvin, joten otin lisää tehtävää ja aloin tekemään pysähdyksiä joka sivulle ja aina välillä muutama askel peruutusta. Sama sitten ravissa kun käynti alkoi sujumaan. Käynnissä Jade taas kyttäili vähä portin kohdalla, jotain mitä en edes ymmärrä. Ravissa korvasin pysähdykset siirtymisillä käyntiin. Ravin jälkeen otin laukkaa ja Jade nosti oikean laukan hyvin ja laukkasin hetken. Jade antoi jopa pitää ohjat kädessä ja hieman koota laukkaa. Otin raviin ja sen jälkeen käyntiin, vaihdoin suunnan ja nostin vasemman. Hups! Enpäs nostanutkaan. Jade jälleen pukitti mut alas sieltä ja oli sen jälkeen ihan kuin mitää ei olisi tapahtunut. Raivoissani mätkäsin muutaman kerran raipalla ja nousin takaisin selkään. Otin pätkän ravia ja nostin laukan ... ilman mitään ongelmia. Laukkasin hetken ja työstin vasenta laukkaa. Otin loppuravit ja työtin hetken vielä käynnissä. Loppu käynnit tiellä ja talliin :D

Eilen mentiin isän kanssa maneesille hakemaan parempaa pohjaa ja isä halusi nähdä nyt omin silmin Jaden käytöstä. Juoksutin Jaden ensin lämpimäksi. Laitoin Jadelle piuhat vielä liinassa että näen miten se laukkaa "koottuna". Se meni ihan hyvin. Vasen laukka ei tuntunut toimivan ihan heti, mutta alkoi pyörimään kuitenkin hyvin hetken päästä. Otin piuhat pois ja kiipesin selkään. Annoin Jaden kävellä hetken ja hengähtää. Otin ohjat ja käynnissä hain tuntuman. Siirryin kevyeen raviin ja aloin pyörittää milloin millaistakin kuviota ja pitkillä sivuilla pyysin eteen. Lisäykset jäi vähän vaisuiksi. Jade tuntui olevan oikealla kiinni jälleen, joten taivuttelin ja vaihdoin suuntaa useasti. Otin muutaman laukannoston ja laukkailin hetken. Nostoissa kiukutteli muutaman kerran, mutta sitten alkoi sujua ja laukassakin sai pitää ohjat kädessä. Laukan jälkeen vielä ravailin harjoitusravissa ja tein siirtymisiä. Oli hieno tunne kun tamma oli kerranki rentona alla ja käytti takaosaansa siirtymisissäkin, muutama siirtyminen tuli vähä etupainoisena, mutta suurinosa meni hyvin. Oleln tyytyväinen tähän maneesikertaan ja nyt taidetaan jättää tuo kurassa meneminen niin vältytään ongelmilta. Onneksi tallimme maneesi valmistuu ensi kuun alussa ;)

Ja tuota videota katsellessa huomaan jälleen kerran, että Jade saisi liikkua kaksi kertaa enemmän eteen, ohjat saisi olla ainakin 10cm lyhyemmät ja oma istuntakin on päässyt ihan miinuksen puolelle kun on kunnon treenejä päässyt niin harvoin nyt tekemään.

Pahoittelen taas jälleen kerran viikon taukoa. Ei ole oikein ollut mitään ihmeellistä kerrottavaa, mistä olisi voinut kirjoittaa, eikä mieleen ole tullut mitään erikoispostaustakaan. Jaden kanssa ollaan nyt kuitenkin palaamassa treeniin kun oma selkäkin on parantunut. Jadella on ollu muutama vapaapäivä, se on saanut juosta liinan päässä ja olen käynyt maastossa kävelemässä ja ravailemasssa.

Tänään menin kentällä pitkästä aikaa. Kenttä oli hirveän kurainen, mutta ihme ja kumma Jade meni kyllä todella nätisti. Yleensä on ollut aika haluton tekemään mitään kun pohja on huono. Mentiin aluksi n. 15 min alku käynnit, seuraavaksi käynnissä pientä työskentelyä ja muutamia pohkeen väistöjä sinne sun tänne. Hetken päästä siirryin raviin ja annoin ravata hetken löysemmillä ohjilla eteenpäin. Ratsastin pitkillä sivuilla muutaman kerran oikein kunnolla eteen ja se lähti heti aluksi jo todella hyvin eteen. Laukkasin kevyesti molempiin suuntiin puolipitkin ohjin ja yrtitin tehdä treenistä positiivisen pyytämättä liikaa. Annoin hetken kävellä ja sitten keräsin ohjaa ja aloin ratsastamaan ravissa eri asteisia taivutuksia. Hieman Jade on nyt jäykkä kun ei ole hetkeen oikein tehty mitää. Huomenna neiti saa vapaa päivän ja vilma ratsastaa torstaina sen. Katsotaan mitä ohjelmaa keksitään perjantaina.

Kuvia vielä Jaden hieronnasta

kaikkea sitä sattuu ..

Viime kirjoituksessa lupailin kertoa kisaviikonlopusta. No se kisailu jäi haaveeksi. Lauantaina pääsimme sentäs kisapaikalle asti. Kaikki alkoi normaalisti. Käytiin Marjukan kanssa kävelemässä ensin hetki kentällä ulkona ja menimme sitten maneesiin verkkaamaan. Jade oli käynnissä ja ravissa ihan normaali ja liikkui hyvin eteen. Otin sitten vasenta laukkaa ja taas ensin puolipitkin ohjin. Yhtäkkiä tamma löi liinat kiinni ja kieltäytyi liikkumasta. Taputtelin hetken ja kosketin raipalla lavalle. Jade otti muutaman askelee käyntiä ja pysähtyi uudestaan. Pohkeen protestoinnista hyppäsi kerran myös pystyyn. Ihmettelin suuresti ja huolestuin ihan kunnolla. Annoin pitkät ohjat ja annoin kävellä hetken. Otin ohjat uudestaaan varovasti käteen ja sama juttu. Ei voinut muuta kun tulla alas selästä, peruuttaa startti ja heittää Jade koppii. Tyydyin sitten kuvaamaan Marjukan ja Shockin suorituksen, toisaalta ei kovin edes harmittanut kuitenkaan kisojen väliin jääminen vaan se että mikä Jadella on, koska tuo ei todellakaan ollut normaalia. Marjukka ja Shock selvisi Helppo C:1 200 luokassa 3. sijalle prosentein 62% JES!! Mahtavaa! No ei mitään ponit oli kyydissä ja lähdimme kotiinpäin. Siinä matkalla sitten pohdeimme mikä voisi olla syynä. Epäilin jotai lukkoa tai jotakin jossain päin hevosta, lähinnä selkää epäilin. Puhuttiin myös jaloista ja kuvauttamisesta ellei syytä löydy. Tarkoituksena oli kuitenkin vielä sunnuntaina tulla hyppäämään PRRC:n järkkäämiin harjotuiskisoihin 60-70cm ja 80-90cm, mutta se todellakin jäi vain haaveeksi. No ei siinä muuta voinut kuin aprikoida vaan ja odottaa seuraavaan päivään.

Sunnuntaina nimittäin isä käsitteli Jaden ja kokeili sen läpi. Jade on kyllä taivaallinen hoidettava. Oli aluksi kuin tatti paikallaan ja nautti hipelöinnistä. Se on niin hyvä, kun löytyy joku kireä/kipeä kohta, niin neidillä ei ole aikomustakaan potkaista vaan väistää vain muutaman askeleen pois alta jos on herkkä kohta. Tuloksenä kuitenkin isä löysi lannenikamista lukon ja isä sitä sitten pehmitteli siinä aina välillä kun käsitteli muualtakin. Kyljet oli myös molemmilta puolilta hieman arat, varsinkin oikealta. Samoin kaula oikealta. Isä kävi läpi myös jalat, mutta ne tuntui normaaleilta. Oikean puolisessa ryntäässä oli myös kireyttä. Hieronnan jälkeen venyteltiin jalat, selkä ja kaula, sen jälkeen laitoin Jadelle vähän lisävaatetusta ja heitin takaisin pihalle kun ei viitsinyt jättää sisälle keskellä päivää.

Eilen käytiin isän kanssa kävelyttämässä Jadea. Isän siivotessa tarhaa laitoin Jadelle heijastimet. Lähdettiin pimeyteen kera lampun ja heijastimien. Käveltiin n. puolen tunnin lenkki ja oli ihan hauskaa vaikka omakin selkä tuntuu pahenevan päivä päivältä. Isän täytyisi kajota siihen sen verran, että katsoisi mikä siellä on vikana. Jadella oli taas sen verran kiire syömään jo iltaruokia, että hyvä kun neiti jaksoi harjaamisen ajan olla paikoillaan. Jaksoin myös väsätä toimialatehtäväni loppuun ja olen myös aika ylpeä askartelemastani kansilehdistä jotka tein tehtävää varten.

Tänään sitten menin tallille taas illemmalla. Tarkoitus oli kokeilla nyt mennä ilman satulaa kävelemään kun oma selkä ei ole innoissaan tuosta reippaast kävelystä. Heitin Jadella viltin ja heijastin loimen, suitset sekä heijastimet jalkaan. Pääsin selkään ja Jade alkoi siinä olemaan jo empiväinen ja ilmoitti haluavansa takaisin sisään. Päästiin ylös ja Jade löi stoppia päälle koko ajan. Tässä taas huomaa mistä oli kyse. Tällä kertaa ei kivusta, vaan siitä että muut jäivät syömään iltaruokiaan kun raukka joutui lähtemään lenkille, sillä koitti koko ajan kääntyä takaisin päin. No eihän siitä tullut mitään, kun on ilman satulaa ja pienikin täräys sattuu selkään ja paljon! Alas vaan taluttaminen alkoi. Kävin n. 15min taluttamassa ja palasin takaisin tallille. Riisuin Jadelta viltit pois, otin heijastimet veks ja heijasin satulan selkään, otin raipan käteen ja kiipesin selkään ja lähdin keskustelemaan asiasta uudelleen. Muutaman kerran pysähtyi ja kokeili kääntyä tallille päin. Mutta päättäväisenä laitoin neidin jatkamaan matkaa. Käytiin kentällä kääntymässä. Jade sai kehut ja mentiin talliin. Heitin loimen päälle ja ressukka parka pääsi vihdoin syömään ruokiaan.

Kuvia tulossa hieronnasta tähän postaukseen myöhemmin ja pieni pätkä videota Jaden syömistavasta, mikäli saan sen toimimaan :) Että tällaista tällä kertaa. Huomenna jo varmasti uudet kuviot :D

Haaste

Tällä viikolla kiipesin satulaan tänään ekaa kertaa tippumisen jälkeen. Sen verran taukoilen nyt koulutehtävän tekemisestä, että kirjoittelen pikaisesti tästä päivästä ja vastaan haasteen kysymyksiin. Jadella oli eilen siis vapaa päivä kovan tuulen takia, en viitsinyt riskeerata henkeäni yhtään enempää ja lähteä maastoon leikkimään siinä myrskyssä. Tänään siis aloitettiin hommat kunnon alkukäynneillä tietä pitkin ja palattiin kentälle. Juoksutin Jadea reippaassa ravissa ja laukassa useasti suuntaa vaihtaen ja välillä kävelyttäen n. 25min. Sen jälkeen kiipesin vaivalla selkään kipeän selkäni kanssa ja annoin Jaden hetken hengähtää. Otin ohjat käteen ja ratsastin käyntiä eteen ja taivuttelin. Alottaessani keventelemään löysäsin ohjia sen verran, että Jade pääsi hieman venymään ja liikkumaan kunnolla eteen. Ihan kauheasti en voinut ravia pyytää sillä keventäminen tuotti kipua jonkun verran alaselkään. Pikku hiljaa siinä molempiin suuntiin ravattuani keräsin ohjat ja aloin ratsastaa kokoon. Jade oli tänään aika huippu, sillä ravissa tuli odotettua nopeemmin rennoksi ja irtonaiseksi. Harjoitusravi oli huomattavasti selkäystävällisempää ;) Laukassa oli vielä jotain ihmeellistä. Molempiin suuntiin Jade oli vähän haluton laukkaamaan kunnon tuntumalla. Laukannostot oli vähän hankalia, mutta nousi kuitenkin ja puolipitkin ohjin laukkasin, ettei Jade pudottanut raville tai alkanut kiukuttelemaan. Laukkailin aika paljon lopussa ja loppua kohden sain kuitenkin otettua ohjaa sen verran tuntumalle että Jade sieti muutaman kokoavan pidätteen. Kai se vaatii vaan kunnon lämpeämisen ja kentällä kun ei laukassa, ainakaan tällä hetkellä paljon voi spurttailla kun on niin kuranen, en luota sen pitävyyteen. Loppuraveissa Jade oli todella hyvä ja siitä jäi hyvä fiilis! Huomenna uusi tyrkkäys, radan läpiratsastus, varusteiden huolto sekä hepan puunaus :) Kisaviikonlopusta tulee sitten sunnuntaina postaus erikseen :D

_____________________________________________________________
Säännöt:
- Vastaa kaikkiin kysymyksiin (10)
- Haasta 4 blogia

- Haastettujen blogien osoitteet: En myöskään haasta ketään tiettyä, vaan ne
jotka halavat tämän tehdä voi kommata tähän postaukseen ja laittaa oman
bloginsa osoitteen mukaan :D 

Haaste on blogista: Zenita Dar & co.

1. Miksi aloitit blogin pitämisen?
- Lähinnä sen takia, että saan seurailla yhteistä kehitystämme ja muistella yhteisiä hetkiä, kun lähes kaikki on kirjattu ylös. Itse tykkään myös kertoa arjesta Jaden kanssa niille joita se kiinnostaa.

2. Oletko kilpaillut / millä tasolla kilpailet?
- Olen kilpaillut ratsupuolella aluetasolla koulua, esteitä ja kenttää.

Kesä 2012

3. Kuinka kauan olet ratsastanut?
- kuvatodiste kertoo minun olleen Zilpalla vuonna 2000 Zilpaponin selässä kentällä ilman taluttajaa :D Silloin ratsastelu ei ollut vähäistä. Sen mukaan olen siis ratsastanut 12 vuotta.


4. Koulu vai esteet?
- molemmat, tykkään koulusta, koska varsinkin siinä on hienoa hioa yksityiskohtia ja se tunne kun olet ratsusi kanssa yhtä. Esteet siksi, että tykkään myös jonkun verran vauhdista ja vaarallisista tilanteista ja mielenvirkistystä sekin on ja vähän    rämäpäisempää kuin sileällä tekeminen. Koulu on tullut minulle viime vuosina todella tärkeäksi.

Loppukesän 2012 tuuppauksia kotikentällä

5. Valmennus vai kilpailut?
- Sekä että. Valmennukset ovat tarpeellisia. Niistä saa hyviä vinkkejä jatkoon ja siellä hevonen menee useasti loistavasti. Valmentautuminen on tärkeää, sillä et itse näe virheitäsi vaikka tiedostaisit ne ennestään. Kilpailut on oikeastaan testi, jossa   laitetaan opitut asiat koetukselle. On myös hieno saada virallisia tuloksia ja nousta tasoilta toiselle. Kilpailut tuovat myös sitä omaa jännistystä elämään ja ovat mukavaa vaihtelua arjen keskellä.

6. Poni vai hevonen? Perustele  
- Ponit ovat kivoja ratsastella välillä ja olisi oikein unelma haaste päästä ruopimaan kunnon estetykkiponilla joku rata joissain    kisoissa, mutta kyllä nuo isot hevoset ovat vieneet sydämeni, valtavalla voimalla ja hienoilla liikkeillä :D

Pommac ja minä Luvialla - seuraluokka 80cm

7. Onko sinulla ollut hoito-, vuokra- tai omaa hevosta?
- Kaikkia kyllä. Hoitohevosia minulla on ollut monia. Olen hoitanut Hietanummien poneja ja ratsastuskouluilla on ollut joitakin. Parhain hoitoponi oli kyllä Marjukan omistama russruuna Pommac. Opetettiin toisillemme todella paljon. Pääsin sillä    valmentautumaan ja kisaamaan. Vuokrahevonen on ollut yksi Dahlin Marin omistama lämpönen BWT Thisrocks. Sitä vuokrasin muistaakseni n. 2kk ajan. Kun Pommac kävi pieneksi, hommattin minulle ylläpitohevonen, Kille, josta tuli puolen vuoden jälkeen omani.


 8. Oletko hypännyt kiinteitä esteitä? 
- Olen ja tulen hyppäämään. Killen kanssa kisattiin pari harrastetta ja treenissä mentiin tuttarin esteitä. Jaden kanssa olisi tarkoitus lähteä ensikeväänä kokeilemaan.

Ypäjän kisaviikon kenttäkisat - harraste

9. Lempi hevosrotu? 
- Kyllä ne taitaa nuo puokit olla, niissäkin kuitenkin niin paljon erilaisia yksilöitä. Myös täykkärit ja russit on lähellä sydäntä.



10. Korkein este, mitä olet hypännyt? 
- Jaden kanssa on tullut korkeinta mentyä ja se on 125cm. Vielä se tullaan ylittämään xD

Korkeusennätys 125cm

Ilmalentoja ja sen sellaista

Pahoittelen suuresti että on taas melkein viikko kulunut viime postauksesta. Mutta aloitetaan nyt vaikka sillä, että Vilma kävi torstaina ratsastamassa Jaden kentällä. Vilma snaoi Jaden olleen todella hyvä. Letkeä, rento ja liikkui omalla moottorillaan, eikä ollut oikeassa ohjassa kiinni. Se oli hyvä kuulla. Jade saikin sitten perjantain vapaaksi ja minä lähdin juhlimaan Halloweeniä kaverini bileisiin.

Lauantaina siivotessani tarhaa törmäsin Paulaan tallilla, joka on juuri siirtänyt hevosensa Aapon Sippolaan. Päätettiin sitten lähteä yhdessä maastoon kun oltiin tarhat saatu siivottua. Lumien jäljiltä jääneet paskat lähti pois ja roudasin neljä kärryllistä paskaa pois tarhasta xD Sitten kaappasin Jaden mukaani talliin ja alettiin laittaa hevosia. Suunniteltiin lähtöä Pinomäkeen päin, jotta näyttäisi Paulalle mistä mennään. Aapo on onneksi maastovarma kaveri niin saatiin sitten samassa vielä varma saattaja Pinomäkeen päin. En tosiaan olisi osannut kuvitella, että Jadella niin paljon olisi virtaa, kun aikaisemmin vapaapäivät ei ole kovin vaikuttanut menoon. Alku meni lupaavasti kunnes ohitettiin tallin takana olevalla peltotiellä oleva rekka, jonka lava oli alhaalla. Ohitus sujui hienosti Aapon johdolla, mutta kun oltiin päästy ohi, miehet heittelivät koivun runkoja lavalle ja kun ensimmäinen kolahti Aapo otti muutaman rauhallisen raviaskeleen ja se mitä Jade teki oli kyllä todella eriskummallista. Loikka joka on viimeksi koettu Luvian kisoissa alkukesästä. Eli siis kaikki jalat ilmaan törkeällä voimalla. Ja kappas meikä löytää itsensä maasta, mutta onneksi ei käynyt mitään ja pääsin ongelmitta Jaden selkään takaisin ja matka jatkui. Kolmen sillan tiellä alettiin ravaamaan. Jade meni todella hienosti rennolla, isolla liikkeellä eteenpäin ja jopa venytti sitä raviaan melkein itsestään ja kulki aika pitkässä mutta pyöreässä muodossa hienosti eteenpäin. Ja ohjiin tuntui kevyt ja rento hevonen. Sitten otettiin toisella suoralla laukkaa ja sitten alkoi tapahtua. Jatkuvaa pukittelua ja loikkimista kun Aapo meni edellä, niin Jade taisi vähän innostua. Innokas neiti loikki minkä kerkesi ja sitten otettiin ravin kautta käyntiin ja lähdettiin takaisin päin. Aapo on kovin hankala takaisin päin, se ei malttaisi millään kävellä ja loppumatka menikin sitten ihan pienen pienessä ravissa kun kuumahtanut Jadekin oli vauhdissa. Jotain se vähän yritti pomppia vielä kotimatkalla, mutta hengissä selvittiin.

Sunnuntaina sitten menin iltapäivällä tallille ja suunnitelmissa oli Halloween kuvaus. Tallille tullessamme Kalle oli pitämässä estevalmennusta kentällä Mirellalle ja Saralle. Kentän ohi ajeassamme huomasin Saran kävelevän kentällä ja Loten juoksevan ympäri kenttää xD Ekan hypyn jälkeen oli Lotte innostunut ja pukittanut Saran alas. No, ei mitään, matka jatkui tallille ja hain Jaden tarhasta ja laitoin äidin kanssa yhdessä kuntoon. Lähdettiin tallillta kenttää kohti ja matkalla otettiin kuvat. Kuvat onnistui hienosti ja Jade tuntui oikein mukavalta. Jatkoin matkaa kentälle ja sinne päästyäni kaikki järkyttyi kun olin vähän maskeerannut itseäni ja jopa Jadekin oli saanut osuutensa - lepakkosarvet <3 Kävelin siinä aikani Jaden kanssa ja aloin keventelemään. Jade oli hieman ohjassa taas kiinni ja yrittelin ratsastaa sitä irti sieltä ja hetken päästä se hieman irrotteli sieltä oikealta, joten tarpeeksi ravattuani aloin suunnitella laukkaa. Nostin oikean laukan ja Jade oli laukassa kovin kankea eikä oikein antanut ottaa kokoavia pidätteitä, se pudotteli laukkaa vähän väliä raviin ja minä vaan nostamassa uutta laukkaa aina. En voinut uskoa hevosta ettei nyt kaikki ole kohdillaan ja Jade kertoi sen sitten yhdessä oikean laukannostossa hyvin selvästi. Tamma hyppäsi ensin ihan kunnolla pystyyn ja pukitti ennen kuin etujalat olivat edes kunnolla takaisin maassa. Oma pääni räsähti suoraan Jaden kaulaan ja putosin tajuttomana vasemman lavan vierestä selälleni maahan. Olin pari sekuntia maassa tajuttomana ja kun silmät aukesi, niin hetken kipinöi silmissä ja ihan selvä järkisenä ajattelin ottaa vähän aikalisää siinä maassa ja kun näkö palasi normaaliksi. Nousin ja kiipesin takaisin Jaden selkään. Siinä vaiheessa selkään sattui hieman ja pää särki aivan tolkuttomasti. Otin todella varovaisesti ja rennosti nopeasti molemmat laukat ja sen jälkeen laitoin Jaden liinaan juoksemaan. Sellasta loikka ja pomppua tuli kyllä että taisi sitä energiaakin olla vielä vähän ylimääräistä. Itse ehkä ajattelisin asian niin, että lauantain pukitukset ja loikat maastossa veti neidin hieman jäykäksi ja protestoi laukkaamista sen takia ettei yksinkertaisesti pystynyt menemään kuten hölmö ratsastajansa yritti pyytää ja kertoi sen sitten voimakkaammin, kun ei mennyt aikasemmista vihjeistä asia perille. Itse kuitenkin sain hoidettua Jaden talliin ja yöpuulle, sekä varusteet paikoilleen. Todettiin vaan muiden kanssa, että ihmeellinen päivä kun neljältä hevoselta on ratsastaja pudonnut kentällä ja kahdelle tullut aivotärähdys. Se olikin sitten joku lentopäivä. Isä tuli kuitenkin pian sitten hakemaan, kävimme kodin kautta ja matkasimme päivystykseen. Lääkärissä todettiin lievä aivotärähdys ja selkälihasten venähtymä. Pari päivää kotona vuodelevossa ja sitten vasta yritystä olla koulussa. Tässä on nyt eilinen ja tämä päivä mennyt ihan mukavasti. Eilen käytiin juoksuttamassa Jade äidin kanssa ja tänään Emilia ratsastaa Jaden. Torstaina ajattelin kiivetä selkään jo itse, mikäli selkä antaa myöden.