kaikkea sitä sattuu ..

Viime kirjoituksessa lupailin kertoa kisaviikonlopusta. No se kisailu jäi haaveeksi. Lauantaina pääsimme sentäs kisapaikalle asti. Kaikki alkoi normaalisti. Käytiin Marjukan kanssa kävelemässä ensin hetki kentällä ulkona ja menimme sitten maneesiin verkkaamaan. Jade oli käynnissä ja ravissa ihan normaali ja liikkui hyvin eteen. Otin sitten vasenta laukkaa ja taas ensin puolipitkin ohjin. Yhtäkkiä tamma löi liinat kiinni ja kieltäytyi liikkumasta. Taputtelin hetken ja kosketin raipalla lavalle. Jade otti muutaman askelee käyntiä ja pysähtyi uudestaan. Pohkeen protestoinnista hyppäsi kerran myös pystyyn. Ihmettelin suuresti ja huolestuin ihan kunnolla. Annoin pitkät ohjat ja annoin kävellä hetken. Otin ohjat uudestaaan varovasti käteen ja sama juttu. Ei voinut muuta kun tulla alas selästä, peruuttaa startti ja heittää Jade koppii. Tyydyin sitten kuvaamaan Marjukan ja Shockin suorituksen, toisaalta ei kovin edes harmittanut kuitenkaan kisojen väliin jääminen vaan se että mikä Jadella on, koska tuo ei todellakaan ollut normaalia. Marjukka ja Shock selvisi Helppo C:1 200 luokassa 3. sijalle prosentein 62% JES!! Mahtavaa! No ei mitään ponit oli kyydissä ja lähdimme kotiinpäin. Siinä matkalla sitten pohdeimme mikä voisi olla syynä. Epäilin jotai lukkoa tai jotakin jossain päin hevosta, lähinnä selkää epäilin. Puhuttiin myös jaloista ja kuvauttamisesta ellei syytä löydy. Tarkoituksena oli kuitenkin vielä sunnuntaina tulla hyppäämään PRRC:n järkkäämiin harjotuiskisoihin 60-70cm ja 80-90cm, mutta se todellakin jäi vain haaveeksi. No ei siinä muuta voinut kuin aprikoida vaan ja odottaa seuraavaan päivään.

Sunnuntaina nimittäin isä käsitteli Jaden ja kokeili sen läpi. Jade on kyllä taivaallinen hoidettava. Oli aluksi kuin tatti paikallaan ja nautti hipelöinnistä. Se on niin hyvä, kun löytyy joku kireä/kipeä kohta, niin neidillä ei ole aikomustakaan potkaista vaan väistää vain muutaman askeleen pois alta jos on herkkä kohta. Tuloksenä kuitenkin isä löysi lannenikamista lukon ja isä sitä sitten pehmitteli siinä aina välillä kun käsitteli muualtakin. Kyljet oli myös molemmilta puolilta hieman arat, varsinkin oikealta. Samoin kaula oikealta. Isä kävi läpi myös jalat, mutta ne tuntui normaaleilta. Oikean puolisessa ryntäässä oli myös kireyttä. Hieronnan jälkeen venyteltiin jalat, selkä ja kaula, sen jälkeen laitoin Jadelle vähän lisävaatetusta ja heitin takaisin pihalle kun ei viitsinyt jättää sisälle keskellä päivää.

Eilen käytiin isän kanssa kävelyttämässä Jadea. Isän siivotessa tarhaa laitoin Jadelle heijastimet. Lähdettiin pimeyteen kera lampun ja heijastimien. Käveltiin n. puolen tunnin lenkki ja oli ihan hauskaa vaikka omakin selkä tuntuu pahenevan päivä päivältä. Isän täytyisi kajota siihen sen verran, että katsoisi mikä siellä on vikana. Jadella oli taas sen verran kiire syömään jo iltaruokia, että hyvä kun neiti jaksoi harjaamisen ajan olla paikoillaan. Jaksoin myös väsätä toimialatehtäväni loppuun ja olen myös aika ylpeä askartelemastani kansilehdistä jotka tein tehtävää varten.

Tänään sitten menin tallille taas illemmalla. Tarkoitus oli kokeilla nyt mennä ilman satulaa kävelemään kun oma selkä ei ole innoissaan tuosta reippaast kävelystä. Heitin Jadella viltin ja heijastin loimen, suitset sekä heijastimet jalkaan. Pääsin selkään ja Jade alkoi siinä olemaan jo empiväinen ja ilmoitti haluavansa takaisin sisään. Päästiin ylös ja Jade löi stoppia päälle koko ajan. Tässä taas huomaa mistä oli kyse. Tällä kertaa ei kivusta, vaan siitä että muut jäivät syömään iltaruokiaan kun raukka joutui lähtemään lenkille, sillä koitti koko ajan kääntyä takaisin päin. No eihän siitä tullut mitään, kun on ilman satulaa ja pienikin täräys sattuu selkään ja paljon! Alas vaan taluttaminen alkoi. Kävin n. 15min taluttamassa ja palasin takaisin tallille. Riisuin Jadelta viltit pois, otin heijastimet veks ja heijasin satulan selkään, otin raipan käteen ja kiipesin selkään ja lähdin keskustelemaan asiasta uudelleen. Muutaman kerran pysähtyi ja kokeili kääntyä tallille päin. Mutta päättäväisenä laitoin neidin jatkamaan matkaa. Käytiin kentällä kääntymässä. Jade sai kehut ja mentiin talliin. Heitin loimen päälle ja ressukka parka pääsi vihdoin syömään ruokiaan.

Kuvia tulossa hieronnasta tähän postaukseen myöhemmin ja pieni pätkä videota Jaden syömistavasta, mikäli saan sen toimimaan :) Että tällaista tällä kertaa. Huomenna jo varmasti uudet kuviot :D