hevosia, hevosia ja hevosia

Jaden koeratsastusta
kevät talvesta 2012 

Tällä viikolla on tullut ratsastettua hevosta jos toista. Postauksessa mukana vanhoja kuvia ja kesäfiilistelyjä kylmän talven keskellä:D

Keskiviikkona kävin Jadella Niittymaan puolella maastoilemassa. Käveltiin ensin hetki ja alettiin hölkkäilemään teitä pitkin. Alku lenkistä huomasin Jaden kyttäävän, suorastaan vähän pelkäävän jouluvaloja joita oli kiedottu puskan ympäri. No matka jatkui ja otin hetken päästä laukkaa pätkän. Oli niin hieno tunne nähdä Jaden etenevän korvat hörössä. Muutenkin tunnelma oli niin maaginen kun pikkuteillä laukkailtiin kun kaikki puut oli yltäpäältä lumessa, fiilis pilvissä ja hevosella kivaa. Huomasi, että Jade nautti kun ei millään malttanut pysyä ravilla kun laukka olis ollu paljon kivempaa mennä. Tein kuitenkin vain lyhyen ja ytimekkään lenkin, sillä oli vielä toinenkin heppa ratsittavana. Lupasin Niinalle ottaa Ellun huostaani taas viikoksi. Alottelin  Ellun liikuttamisen ihan käynti ja ravi tekemisellä. Ellun vauhti alkoi taas heti kun lähdettiin tallin pihasta maneesille päin. Alkukäynneistä ei ollut tietoakaan kun tamma porskutti eteenpäin, joten ohjat käteen ja ravia. Ravailtiin joku 20 kierrosta maneesia ympäri ennen kuin Ellu rauhoittui edes vähäsen. Pätkä käynnissä töitä ja sitten taas ravailua kun neiti ei halunnut enää kävellä. Energiaa oli taas se verran, että huhhuh! Eka ratsastus oli taas vähän sitä, että päästetään turha energia pois. Kyllä Ellu lopuksi sitten vähän rentoutui taas ja myötäsi niskasta hieman.

- Yyterissä kesällä 2012 -

Torstaina kävin Jadella maastossa Pinomäessä. Ensin vähän jännitin miten mahtaa käydä. Kierrettiin pelto pikkupolun kautta. Odotin, että Jade vetää jonkun kunnon shown taas pellon takana ja yrittää talliin päin, mutta pysähtyi vain kerran temppuilematta mitään ja jatkoi sitten hyvin eteenpäin ilman ongelmia. Kolmensillantiellä oli sopivasti lunta, jotta hevonen joutui nostamaan jalkojaan hieman. Mentiin ravilla hetki ja nostin sitten laukkaa. Jade meni hyvin. Otin sitten loppupätkän tiestä laukalla ja hetkessä oltiinkin jo Pinomäessä. Käveltiin sitten mettän reunaan. Juuri ennen metsään pääsyä meitä tuli vastaan joku suomen hevonen ja olin ihan varma, että Jade kääntyy perään, koska Jaden kanssa oltiin menossa vähän kuin pois päin kotoa ja toinen oli menossa kotitallia päin. Jade ei edes korvaansa hetkauttanut vaan jatkoi kävelyä eteenpäin. Hieno humma! Kun päästiin metsän puolelle käskin Jaden raviin. Ravattiin eka suora ja sitten otettiin laukkaa. Oikastiin amppislenkin keskeltä kotia kohti. Käveltiin sitten amppissuora kotiinpäin kolmensillantien alkuun saakka. Otettiin taas ravia ja Jade ei meinannut kengissään pysyä. Kokoajan tarjosi laukkaa, joten oli pakko siirtää hetkeksi käyntiin kun ei malttanut olla laukkaamatta. Käveltiin pätkä ja otettiin sitten laukkaa. Koko reissu sujui hyvin kotiin asti, laukatessa vaan pelotti, että koska Jade nakkaa mut johonkin ojaan, kun neiti ei tykännyt kun jarru oli päällä. Kotiinpäin olisi ollut kiva päästellä täysiä. Ideana olisi nyt muutenkin alkaa nostella Jaden kuntoa, mutta huomasin kyllä, että omaa kuntoa ei pidä jättää huomiotta ;) nimittäin olin itse lenkin jälkeen varmaan väsyneempi kuin hevonen. Sen jälkeen ratsastin vielä Ellulla maneesissa. Tällä kertaa otin laukkaakin. Tamma käyttäytyi todella hienosti. Ei yhtään pukitellut tai kiukutellut. Oli alkuraveissakin jo paljon rauhallisempi. Laukassakin rentoutui hyvin ja oli tosi ihana ratsastaa.

- Roija ja Jade kesälaitumella 2012 -

- Roijalla treenausta kesällä 2012 -

Perjantaina sitten olikin vuorossa kolme hevosta. Ensin ratsastin Roijalla kun se on päässyt keräämään vähän energiaa, niin lupasin sitten mennä sillä kun en sen touhuja kavahda. Janne laittoi maneesin kattoa sisältä traktorin ja nosturin kanssa ja naulapyssy kävi. Roija kun on aika ääniherkkä niin otti pulttia aluksi, mutta en antanut sen häiritä lainkaan, vaan jatkoin ratsastamista. Roijalla on myös istunta-avut ihan hukassa, pohkeista ei oikein välittänyt lainkaan ja ravissa sai tuuppia eteenpäin, että liikkuu kunnolla. Tein sitten käynnissä ja ravissa 

- Ellun treenausta alkusyksystä 2012 -

vain töitä, kun mikään ei oikein tuntunut hyvältä. Roija oli aika vino ja ei oikein jaksanut keskittyä lainkaan mihinkään. Kyllä siitä nyt jotain irti sai ja vähän se antoi periksi aina välillä. Roija alkoi olla sen verran hiessä ja puuskutti kolmen vartin käynti-ravi treenin jälkeen, että kun tuli hyvä kohta niin päätin lopettaa siihen. Ellun kanssa menin myös maneesiin. En tiedä johtuiko siitä, että maneesissa oli muuta häslinkiä, mutta Ellulla oli energiaa taas niin paljon, se olisi säntäilly varmaan joka suuntaan jos olisin antanut. Hienosti se kyllä rentoutui kun pääsi pöllöenergiasta eroon. Se alkaa pikkuhiljaa jo taipumaan oikealle ihan hyvin ja pohjeavut eivät tunnu neidin mielestä enään niin vasten mielisiltä. Jaden kanssa otin kevyemmin ja kävin ilman satulaa reilun puolen tunnin lenkin Niittymaalla. Ratsastettua on tullut enemmän kuin tarpeeksi.

Tänään olisi tarkoitus mennä Jadella joku koulutreeni maneesissa tai kentällä pienessä hangessa, riippuen mikä tilanne maneesissa on. Ellulla ajattelin mennä kentällä, kun on pientä hankea niin se joutuu tekemään vähän töitäkin, eikä vain kohella omiaan.

Cruzado "Kille" maailmalla

Sain idean tehdä nyt vähä erikoisemman postauksen tässä. Elikkäs Killen kuulumisia Nousiaisista kuvien kera!

Herra on viettänyt nyt melkein vuoden maalaismaisemissa uusien kavereiden kanssa monien hehtaarien keskellä. Kille on siis päässyt kokemaan aivan erilaisen osan hevosen elämästä. Kun ensin Kille oli Puolassa Laukkahevosena, siellä treeni ja maisemat olivat ihan eri luokkaa. Seuraavaksi Kille pääsi tutkailemaan Tampereen Niihaman puitteita ja oloa estehevosena valmentautuen ja kilpaillen. Sitten se saapuikin meille, ensin hieman pienenmpään talliin (4 hevosta), mutta treenit, ja valmennukset olivat taas erilaisia. Treenattii paljon koulupuolta, hypättii ja käytiin pitkiä maastolenkkejä. Harrastettiin hiihtoratsastusta ja muita hullutuksia. Keväällä 2011 Killen kanssa muutettiin Sippolan tallin puitteisiin (11 hevosta). Sen mukaan siitä sitten alkoi myös maastoesteharkat ja muutamat kenttäkilpailut. Killen kanssa harrastettiin paljon ja kuljettiin siellä sun täällä. Kilpailujakin päästiin kokemaan, myös ne muutamat todella upeat onnistumiset ja ei niin hyvät suoritukset. Nyt Kille pääsee ottamaan sen osan elämäänsä, joka mielestäni jokaiselle hevoselle kuuluisi ainakin jossain välissä. Nimittäin maalaiselämää. Normaalia hevosen elämää. Kille saa viettää luppoaikaa kavereidensa kanssa isolla laitumella ja tavoitteellinen treeni on tipotiessään. Kille on päässyt nauttimaan mestälenkeistä ja myös kahden miniponin hulvattomasta seurasta :D Tässä Killestä kuvia uudessa kodissaan:

********

- Jaana tutustui Killeen maastakäsittelyn kautta -

- Kille irvailee vesisateessa -

- kesän ratsastuksia -

- Kille ja Mikko kesälaitumella -

- Ohjasajon kokeilua -

- estevalmennus -

- riehumista pellolla -

- kuraleikkejä -

- lisää riehumista -

- cruisailuja Mikon kanssa -

- talvifiiliksiä -

- talvitunnelmia Aksun kanssa -

Kuvat (c) Jaana Vuola

Joulufiilinkiä

Keskiviikkona Vilman piti ratsastajaa Jadella kevyesti, mutta päätyikin sitten juoksuttamaan kun Janne hääräsi maneesissa jotain isompaa. Jade käyttäytyi asialliseti ja oli hyvinkin rauhallinen. Torstaina piti olla Sinin kouluvalmennus, mutta taas jouduin sen perumaan kun flunssa yllätti :( Sain sitten vapautuksen tallilta kun lukuisten soitteluiden ja tekstaamisten jälkeen Hietanummen Ida kävi Jaden sitten liinassa pyörittämässä. Jade oli ollut hyvinkin nätisti. Perjantaina Jade vietti vapaa päivää :D

Tänään Jaden kanssa puuhasteltiin tonttuilun merkeissä. Mentiin ensiksi Iidan kanssa maneesille. Tein ensin Jaden kanssa vähä maasta käsin töitä. Ensin tehtiin pysähdyksiä ja peruutuksia kehon kielen välityksellä. Sitten väistätettiin takapäätä molempiin suuntiin ja siinä Jade muutaman kerran hyppäsi pystyyn kyseenalaistaen komentoni. Väistätin myös koko hevosta "pohkeen"väistöä suoralla molempiin suuntiin ja se
ympyrällä kokeilin kehonkielen merkitystä. Mennessäni hevosen lapalinjan taakse Jaden pitäisi liikku eteenpäin ja kun menen lapalinjan eteen niin sen pitäisi hidastaa. Nämä onnistui jokseenkin hyvin ekaksi kerraksi, töitä töitä ja töitä. Tein vielä lopuksi lisää takapään väistätystä varmistaakseni, että se toimii vielä muiden juttujen jälkeenkin :D Kun olin saanut työn tehtyä heivasin Iidan selkään.

Iida käveli ja ravasi kun pakkanen oli sen verran korkeella ettei viittinyt hengästyttää hevosta. Katselin Iidan ratsastusta ja aloin korjaamaan muutamia seikkoja ja neuvomaan miten Jadea kannattaa ratsastaa. Iidalla on samat ongelmat kun itselläni on ollut aikanaan. Nyrkit vinossa, kyynärpäät irti kyljistä ja pohkeet - jossain muualla kuin lähellä hevosta sekä ulko-ohjan tuki ja ulkoapujen käyttö. Aloin niitä sitten korjaamaan ja kertomaan Iidalle miten Jade rentoutuu ja mikä vaikuttaa
mihinkin.



Iidan ratsastuksen jälkeen hyppäsin itse satulaan. Flunssa painaa jonkun verran päälle ja ajattelin ottaa suhteellisen rauhallisesti, ettei kuume ala nousemaan, kun se nyt on pysynyt poissa. Otin toppavaatteet pois päältäni ja kiipesi punasissa farkuissa kyytiin. Ravailin maneesissa hetken takki päällä, jotta lämpenisin hieman. Siirryttiin siitä sitten kentälle hankeen ratsastamaan.

Jade meni kentällä tosi nätisti ja hienoja kuviakin saatiin. Neiti oli taas oikein unelma ainesta. Hieman Jade jäi kuolaimen taakse välillä, mutta eteenpäin vaan niin johan nousi pää takaisin luotilinjalle. Viereisessä kuvassa en oikeastaan tiedä mitä tapahtuu ja missä kohtaa kuva on otettu ;) Tilannekuva siis ..

Lopuksi vielä kokeiltiin Jadelle hiihtoratsastusvaljaita. Ja Iida käveli perässä luoden painetta eteen ja samalla tuli kokeiltua mitä Neiti sanoo naruihin, jotka tulee takajalkojen vierestä. Jade ei reagoinut mitenkään. Ensi kerralla pistetään korviin pumpulia ja korvahuput, ettei äänistä tule mitään kohtauksia, näin on parempi niin säästetään ihmishenkiä :) Nyt olisi tarkotus alkaa maastoilemaan Pinomäessä päin, että saan selvyyden vieläkö matkalla vauhti tökkii. Kiva lähteä hiihtäjä perässä, jos Jade päättää stopata ja vaihtaa suuntaa :D Jade on paljon tasoittunutmyös sileällä. Tekisi mieli alkaa vähän hyppäämään taas vaihteeksi, mutta esteet luuraa lumen alla kentän laidalla :( Voisi kokeilla jos ne saisi sieltä kaivettua ja kokeilisi kentällä loikkia jotain pientä :D Mutta näin tällä kertaa.





Tästä joulustakin tulee nyt vähän erilainen kuin olisi odottanut. Lähdetään Samin kanssa niiden mummulaan Vammalaan viettämään Joulua :) Huomenna lähdetään ja tiistaina tullaan :) Jade saa olla huomisen päivän ihan itsekseen jo pakkastenkin vuoksi. Isä ja äiti lupasi mennä kävelyttämään sen aattona ja katsotaan joko itse menisin sitten jo tiistaina selkään, mikäli tauti ei pahene enää tästä :D

Maailman onnellisin hevosen omistaja -fiilis

Nyt on olo kuin pienellä oravalla joka leijailee pilvissä. Jaden huono kausi näyttäisi olevan ohi ja entistäkin paremmat päivät on nyt saavuttanut meidät.

Eilen ratsastin Jadella itse maneesissa Saran ja Lotten kanssa. Menin maneesiin edeltä ja juoksutin Jadea hetken. Kun Sara ja Lotte tuli maneesiin kiipesin itsekin selkään. Jade oli ihan rentona yksin maneesissa, eikä alkanut suuremmin reagoimaan kun Sara ja Lotte tuli maneesiin, mikä on hyvä. Aloitin ratsastamisen taas pitkin ohjin eteenpäin -metodilla. Laukkaa otettiin oikein olan takaa taas. Jadekin oli sitä mieltä, että kunnon reipasta laukkaa voisi mennä maailman ääriin saakka. Lämmittelyjen jälkeen annoin hetken hengähtää ja sen jälkeen alotin käynnissä työt. Kun Jade alkoi olla ohjas tuntumalla aloin keventelemään vaihtaen suuntaa useasti ja taivuttelemalla paljon. Tehtiin taas aika paljon laukkatyöskentelyä, nostoja ja siirtymisia sekä muutamia pysähdyksiä. Lähinnä jumppaa, kontaktin hakemista hevoseen 
ja tuntumaa satulassa istumiseen. Mutta motivaatiotaso on kyllä jyrkässä nousussä nyt tamman kanssa. Se on vaan niin hieno!

Tänään oltiin sitten sovittu treffit Toivasen Heidin kanssa. Olin jo viikko takasin ottanut Heidiin yhteyden kun Jaden temppuilut vaan jatkui ja mistään ei meinannut tulla mitään. Viime viikolla Jade kuitenkin jostain syystä ryhdistäytyi ja muuttui aivan eri hevoseksi. Heidi tosiaan vähän luki Jadea ensin, juoksutti sen ja kokeili Jaden rajoja maasta. Muutaman kerran kun Heidi vaati Jadea väistämään se alkoi uhmaamaan Heidiä nousemalla pystyyn pari kertaa. Luovutti kuitenkin aika nopeasti ja sitten Heidi kiipesi selkään. Heidi teki ihan perustyötä ja tunnusteli Jadea.

Heidin arvio tammasta yhdellä ratsastuskerralla:

Selväjärkinen, rauhallinen, fiksu tamma, joka hiukan testaa tällä hetkellä rajojaan. Mukavat elastiset liikkeet. Perustyöskentelyä lisää, niin hyvä tulee!

Lisävinkiksi saatiin, että taivuttaessa oikealle, täytyy huolehtia että etujalat kääntyy kunnolla, kun Jadella tuppaa etupää jäämään vähän ulos oikeaan kierrokseen ja paljon perustyöskentelyä kaarevalla ja suoralla uralla.

Huomenna Vilma käy tekemässä kevyttä työtä ja torstaina Sini tulee taas pistämään minua ruotuun hevosen selässä :D

Koulutreeniä

Perjantaina mentiin Annan ja Reinon kanssa kentälle ratsastamaan. Käveltiin hetki ja sitten aloin ravaamaan. Ja niin kuin aina aloitin pitkin ohjin, että tammalla on aikaa lämmetä. Keventelin suurinpiirtein vartin verran ja sitten nostin laukat molempiin suuntiin ja laukkailin hetken. Laukan jälkeen hetki kävelyä ja sitten aloin työstää harjoitusravissa. Jade tuntui jotenkin erilaiselta. Se ei kiukutellut yhtään ja liikkui itsenäisesti hyvin eteen. Se tuntui jotenkin lupaavalta.

Eilen menin tallille jo puoli yhden aikaan. Marjaleena pyysi minua ratsastamaan taas Ellulla kun Mirella on alkanut taas pelkäämään sillä menoa, kun pikkutammalla on vähän energiaa vanttuissa. Menin Ellun kanssa kentällä ja Mirella tuli myös mukaan Roijalla. Ellu ei tosiaan malttanut kävellä alkukäyntejä tippaakaan. Se jopa otti vähän hernettä nenääb kun jouduin pidättelemään sitä paljon. Jotain ihme kevätjuhla tinttausta ja pään ravistelua hetkittäin. Ei ollut toivoakaan aloittaa käyntityöskentelyllä. Kun aloin  ravailemaan huomasin samantien, että Ellua tarvisi ratsastaa tosissaan taas kunnolla. Pohkeiden merkitykset oli aivan hukassa ja oikealle ei taivuttu sitten milliäkään. No hetken ravailin ja koittelin ravissa vähän ratsastella nokkaa alas, että saisi tammaa rennommaksi ja sen kautta ratsastettua paremmin. Hetki meni ennen kuin Ellu alkoi nyökkäilemään hetkittäin alas. Kun ravi tuntui hieman rauhottuvan siirryin käyntiin ja taivuttelin ensin oikeaan. Aluksi meni hetki, että Ellu edes tajusi että oikea pohje oli kyljessö ja pyysi taipumaan. Vasempaan kierrokseen se onkin sitten puolet helpompaa, mutta siinä sitten taas täytyy vahtia ulkokylkeä. Lopputulos oli kuitenkin käynnissä se, että oikealta puolelta näkyi silmäkulma ja sierain. Ravissa sitten neiti alkoi nyökkäilemään hetkittäin eteenalas ja sen kautta sain sitten hieman ravissakin oikealle taipumaan. Laukkaa en ottanut kun ravaillessa huomasin, että energistä heppaa saikin yhtäkkiä tuupata pohkeilla eteenpäin. Onhan se toisaalta raskasta tehdä töitä, kun hetkeen ei olla kunnolla ratsastettu, karvamäärä on suuri ja kaiken lisäksi kentällä on lunta, joka tekee pohjasta aika raskaan. Laukat jäi sitten ottamatta ettei tullut liikaa rasitettua kerralla.

Tosiaan kun Ellulla olin mennyt kentällä, niin huomasin pohjan olevan hieman epätasainen ja päätin Jadella mennä sitten maneesissa. Mentiin Saran kanssa maneesiin puoli kolmen aikaan. Juoksutettiin molemmat hevoset ensin ja kiivettiin sitten selkään. Lotte aluksi säikkyi kauheesti lepattavaa pressua maneesin keskiovessa. Jadea ei onneksi kauheasti äänet hetkauta, se ennemmin kyttää mitä näkee, joten käytiin tutustumassa pressuoviaukkoon ja traktoriin ja sen perälavaan, joka on maneesin ovipäädyssä. Perälava tuli aika nopeasti niin tutuksi, että Jade nappasi hampaillaan kiinni jostakin valkoisesta säkistä, joka lavalla oli ja meinasi ottaa suuhunsa myös pätkän sähköjohtoa. Muruseni on kyllä ikuinen vauva kun kaikki täytyy ottaa suuhun ja maistaa tai sitten se on vaan ahne ja haluaa syödä kaiken :D Alotin sitten ratsastelemaan Jadella ensin isoa ravia keventäen pitkin ohjin ympäri maneesia. Hölkkäiltiin suuntaan vaihdellen ja tempolisäyksiä ottaen joku 10min. Sitten laukkaa puolipitkin ohjin kevyessä istunnassa ympyrällä ja suorilla. Laukan jälkeen hetki kävelyä ja sitten ensin hetki käynnissä taivuttelin ja hain tuntumaan hevoseen. Siirryin sitten raviin, keventelin pari ympyrää ja istuin satulaan. Tuntui kuin ei olisi 2kk istunut harjoitusravissa. Ei millään meinannut päästä syvälle satulaan istumaan, kunnes tajusin laittaa pohkeeni hevosen kylkiin, huomasin, että olin antanut jalkojeni vain roikkua alaspäin. Kummasti alkoi hevonen rentoutua pikkuhiljaa ja antaa myöden oikealta, vaikka vielä jäykäksi jäikin. Kumma juttu kun hevonen alkaa toimimaan kun sitä ratsastaa edes oikean suuntaisesti :D Tein paljon erikokoisia ympyröitä ja irrottelin Jadea oikealta ja muutamia siirtymisiä, jotta takapää pysyisi hereillä. Neitoseen on nyt iskenyt jokin erikois kärpänen. Se liikkuu todella hyvin omalla moottorilla, eikä sitä tarvi yhtään puskea eteenpäin. Ratsastaessa sai jopa himmailla väillä kun tuntui että Jade olisi mennyt vaikka kuuhun asti. Mutta hieno tunne se on kun saa hevosen rennoksi ja se liikkuu takajalkojaan käyttäen isolla askeleella eteen. Otin uudestaan vielä laukannostoja muutaman ja laukkailin hetken ja nyt ei tarvinnut kuin ajatella siirtymistä raviin niin Jade siirtyi todella pehmeästi, vaikka siirtymisessä pääsi vähän pitkäksi, mutta ei kyllä haittaa. Kyseessä taisikin olla vain energinen hevonen, jolla saattoi olla pientä jumia, joka tuntui epämiellyttävältä ratsastettaessa ja siitä johtui sitten tuo ihmeellinen kiukuttelu. Laukkojen jälkeen Jade tuntui niin unelmalta, ettei hetkeen sitten ole tuntunut. Ratsastuksen motivaatiotaso tällä hetkellä 3469!! Leijailin pilvissä kun ensinnäkin oli hevosen kanssa yhtä, kun pääsi satulaan istumaan ja niin niin tyytyväinen. Ihan kuin Jade olisi oikein halunnut antaa kaikkensa. Ja ulkomuotoa piristelin treeniin vähän joulutunnelmalla :D 

Huokauksien huokaus

Mennään suoraan päätä painavaan asiaan. Uhmäikäinen tamma - mikäs sen parempaa. Jade on ottanut asemansa nyt vähän liian tosissaan ja kettuilee melkein joka asiasta. Ei ole kauhean hääviä kun 600kg alkaa tosissaan pistää voimiaan peliin. 

Sini kävi pitämässä valmennuksen sunnuntaina. Päästiin menemään pelkkää käyntityötä, lähinnä silti sen takia, kun mulla ja Saralla on kulunut jonkun aikaa että ei olla tehty oikein kunnolla mitään hevosten kanssa kun olosuhteet nyt on mitä on ollut. Onneksi nyt saatiin maneesi käyttöön niin treenausmahdollisuudet parani kertaheitolla. Molemmat tammat vähän kettuili tehtävissä. Lotte antoi kuitenkin nopeasti periksi, mutta Jadessa ei tuntunut olevan toivoakaan. Neidillä on tainnut uhmailut nousta vähän liikaa hattuun ja ilomielin haluisin palauttaa neidin tajunnantason maanpinnalle. Kaikki asiat otetaan nykyään todella herkästi nenään ja varsinkin toiset hevoset. Voitteko kuvitella miten hirveää on juosta liinassa toisessa päässä kun kaverit menee toisessa päässä, jopa se ottaa liikaa tamman mielelle. Voi huhhuh sanon minä! Jade siis varsinkin liinassa harrastaa pystyyn hyppimistä, tasajalkaloikkia ja pomppimista kun joku ei miellytä. Ratsastaessa hyppii pystyyn ja uhkailee ratsastajaa pienillä pompahduksilla. Kun hermo menee niin pompahduksista tulee loikkia ja helposti käy kokeilemassa maneesin seinän kestävyyttä tai arvioimassa pohjan hiekkaa kun Jade johonkin kunnolla ponkaisee. Onneksi nyt sain Toivasen Heidin tulemaan ensi viikolla arvioimaan tilannetta ja nyt viikonloppuna saatiin sini pitämään meille tehovalkat molempina päivinä. Kunnon liikuntakin varmaan auttaisi pönttöilyyn. Vilmaa nyt sain puhuttua käymään vaikka liinamassa pari kertaa viikossa, koska itse en pääse käymään tallilla joka päivä kun olen riippuvainen porukoiden autokyydistä.

Eilen Vilma olikin käynyt Jadea liikuttamassa. Sara oli tehnyt töitä Lotten kanssa kentällä kun Vilma oli sinnepäin Jaden kanssa ratsastanut. Jade oli sitten jostain ihmeen syystä ottanut taas nuppiinsa ja alkanut hyppiä pystyyn ihan kunnolla. Hokit ei ollut kunnolla pitänyt takajalkoja, joten Vilma oli tullut alas, ei olisi saanut, mutta ei tuossa tilanteessa muutakaa voi tehdä, jos itseään ja hevosta haluaa suojella. Vilma oli sitten juoksuttanut Jadne hyvin ja Jade oli vissiin käyttäytynyt ihan ok.

Samperin tammat sanon minä. Hevosesta en kuitenkaan luovu! Nyt käytän kaikki keinot saadakseni selvillä mikä on ja miten tuon kurittoman pikkuvarsan saa kuriin ja kunnioittamaan ratsastajaa :D

Muistoja nousi pintaan ja tässä niitä myös teille!

Killen koeratsastus kesällä 2010

 

inspiraation puute

Ei ole nyt tullut kahteen viikkoon kirjoiteltua mitään. Ei vain ole ollut inspistä alkaa raapustaa tekstiä. Pakkanen ja lumi on saapunut ja nyt sitten pysyvästi. Maneesi valmistui ratsastuskuntoon n. viikko sitten. Sieltä puuttuu vielä jotaikin asioita, kuten ovi, sähköt ja kaikkea muuta pientä, eli pimeellä ratsastellaan otsalamppu päässä :D Pariin viikkoon on mahtunut kaikenlaista. Pakkaset ja lumentulo estää nyt joissakin määrin kulkuani tallille kun en enää pääse mopolla kulkemaan. Joten Jadella ollut nyt vähä liikaakin vapaata ja kevyttä tekemistä.

Tiistaina kävin neitokaisen kanssa korkkaamassa maneesin juoksuttaen iltahämärässä. Jade oli todella nätisti, mutta otsalampun valosta johtuen se teki maneesin seinille ja maahan Jaden varjon ja tamma oli siitä ihan sekasin. Jade hörisi varjolleen melkein koko juoksutuksen ajan. Se vain hölkkäili rennosti liinassa eteenpäin ja hörisi kauheata tahtia. Tuli jo mieleen, että onko joku käynyt aivopesemässä sen.

Torstaina kävelin Jaden kanssa kentällä sen aikaa kun Henriikka äesti maneesin pohjan, kun se oli pohjasta vähän jäässä, mutta päältä pehmeä. Sen jälkeen oli hiekkä pohjasta asti pehmeä. Juoksutin Jaden ensin maneesin toisessa päässä. Mirella ja Paula ratsastivat sisäänkäynti päässä ja tietysti Jade luuli kovasti, että kaverit lähtee ja se aina sitten maneesin keskellä alkoi pomppimaan tasajalkaa ja hyppimään pystyyn ja yritti lähteä ovelle päin. Sain sen kuitenkin menemään lopuksi liinassa nätisti. Sen jälkeen nousin selkään ja ratsastelin hetken käynnissä ja taivuttelin. Sen jälkeen hetki kevennellen eteenpäin ja taivutuksia. Laukkaa otin sen verran, että otin pari nostoa molempiin suuntiin ja laukkasin pari ympyrää. Jade meni oikein nätisti. Laukan jälkeen hetki harjoitusravia, sitten loppuravit kevennellen ja laajasti taivutellen, sen jälkeen loppukäynnit.

Nyt kun Jade on liikkunut niin huonosti viime aikoina ja ei ole oikein ollut edes mahdollisuutta päästä ratsastamaan missään kunnolla, niin se on todella jäykkä ja aika tahmea liikkumaan eteenpäin. Nyt maneesin valmistuttua aloitetaan aivan uusi treeni pikku hiljaa. Lähdetään hakemaan eteenpäinpyrkivyyttä, elastisuutta ja pehmeyttä liikkeeseen. Omaan istuntaan ja apujen käyttöön alan kiinnittää huomiota erityisesti. Tänään Sini tulee pitämään kouluvalmennuksen, joten nyt katsotaan mitä Sini sanoo tämän päivän perusteella ja verrataan sitä sitten kuukauden päähän :D Tänään räpsäsen myös maneesista kuvan, jotta näette miten hieno siitä tulikaan. Se on myös harvinaisen värinen (maneesin päätyseinä näkyy kuvassa taustalla).

Muru toppatakki päällä <3