inspiraation puute

Ei ole nyt tullut kahteen viikkoon kirjoiteltua mitään. Ei vain ole ollut inspistä alkaa raapustaa tekstiä. Pakkanen ja lumi on saapunut ja nyt sitten pysyvästi. Maneesi valmistui ratsastuskuntoon n. viikko sitten. Sieltä puuttuu vielä jotaikin asioita, kuten ovi, sähköt ja kaikkea muuta pientä, eli pimeellä ratsastellaan otsalamppu päässä :D Pariin viikkoon on mahtunut kaikenlaista. Pakkaset ja lumentulo estää nyt joissakin määrin kulkuani tallille kun en enää pääse mopolla kulkemaan. Joten Jadella ollut nyt vähä liikaakin vapaata ja kevyttä tekemistä.

Tiistaina kävin neitokaisen kanssa korkkaamassa maneesin juoksuttaen iltahämärässä. Jade oli todella nätisti, mutta otsalampun valosta johtuen se teki maneesin seinille ja maahan Jaden varjon ja tamma oli siitä ihan sekasin. Jade hörisi varjolleen melkein koko juoksutuksen ajan. Se vain hölkkäili rennosti liinassa eteenpäin ja hörisi kauheata tahtia. Tuli jo mieleen, että onko joku käynyt aivopesemässä sen.

Torstaina kävelin Jaden kanssa kentällä sen aikaa kun Henriikka äesti maneesin pohjan, kun se oli pohjasta vähän jäässä, mutta päältä pehmeä. Sen jälkeen oli hiekkä pohjasta asti pehmeä. Juoksutin Jaden ensin maneesin toisessa päässä. Mirella ja Paula ratsastivat sisäänkäynti päässä ja tietysti Jade luuli kovasti, että kaverit lähtee ja se aina sitten maneesin keskellä alkoi pomppimaan tasajalkaa ja hyppimään pystyyn ja yritti lähteä ovelle päin. Sain sen kuitenkin menemään lopuksi liinassa nätisti. Sen jälkeen nousin selkään ja ratsastelin hetken käynnissä ja taivuttelin. Sen jälkeen hetki kevennellen eteenpäin ja taivutuksia. Laukkaa otin sen verran, että otin pari nostoa molempiin suuntiin ja laukkasin pari ympyrää. Jade meni oikein nätisti. Laukan jälkeen hetki harjoitusravia, sitten loppuravit kevennellen ja laajasti taivutellen, sen jälkeen loppukäynnit.

Nyt kun Jade on liikkunut niin huonosti viime aikoina ja ei ole oikein ollut edes mahdollisuutta päästä ratsastamaan missään kunnolla, niin se on todella jäykkä ja aika tahmea liikkumaan eteenpäin. Nyt maneesin valmistuttua aloitetaan aivan uusi treeni pikku hiljaa. Lähdetään hakemaan eteenpäinpyrkivyyttä, elastisuutta ja pehmeyttä liikkeeseen. Omaan istuntaan ja apujen käyttöön alan kiinnittää huomiota erityisesti. Tänään Sini tulee pitämään kouluvalmennuksen, joten nyt katsotaan mitä Sini sanoo tämän päivän perusteella ja verrataan sitä sitten kuukauden päähän :D Tänään räpsäsen myös maneesista kuvan, jotta näette miten hieno siitä tulikaan. Se on myös harvinaisen värinen (maneesin päätyseinä näkyy kuvassa taustalla).

Muru toppatakki päällä <3

maneesilla

Lauantaina uhrauduin menemään Jadella kentällä. Kenttä oli aika kamalassa kunnossa. Pelkkää kuraa jok puolella. Lähdin ratsastamaan hyvällä mielellä, kun Jade meni viime kerralla ihan hyvin vaikka pohja oli mitä oli. Kävelin ensin, tein töitä käynnissä. Ravasin pitkin ohjin ja ratsastin eteenpäin sen verran mitä uskalsin. Seuraavaksi keräsin hieman ohjaa käteen ja otin laukkaa. Jade vaihtoi muutaman kerran oikeassa laukassa vasempaan suoralla ja arvatenkin oikea laukka on hankalaampaa mennä niin helpotti etenemistä vaihtamalla. Sen jälkeen annoin hetken kävellä ja ohjia kerätessäni aloin ratsastaa käynnissä neliötä, jossa teen kulman kääntämisen takaosakäännöksellä. Jade meni hyvin, joten otin lisää tehtävää ja aloin tekemään pysähdyksiä joka sivulle ja aina välillä muutama askel peruutusta. Sama sitten ravissa kun käynti alkoi sujumaan. Käynnissä Jade taas kyttäili vähä portin kohdalla, jotain mitä en edes ymmärrä. Ravissa korvasin pysähdykset siirtymisillä käyntiin. Ravin jälkeen otin laukkaa ja Jade nosti oikean laukan hyvin ja laukkasin hetken. Jade antoi jopa pitää ohjat kädessä ja hieman koota laukkaa. Otin raviin ja sen jälkeen käyntiin, vaihdoin suunnan ja nostin vasemman. Hups! Enpäs nostanutkaan. Jade jälleen pukitti mut alas sieltä ja oli sen jälkeen ihan kuin mitää ei olisi tapahtunut. Raivoissani mätkäsin muutaman kerran raipalla ja nousin takaisin selkään. Otin pätkän ravia ja nostin laukan ... ilman mitään ongelmia. Laukkasin hetken ja työstin vasenta laukkaa. Otin loppuravit ja työtin hetken vielä käynnissä. Loppu käynnit tiellä ja talliin :D

Eilen mentiin isän kanssa maneesille hakemaan parempaa pohjaa ja isä halusi nähdä nyt omin silmin Jaden käytöstä. Juoksutin Jaden ensin lämpimäksi. Laitoin Jadelle piuhat vielä liinassa että näen miten se laukkaa "koottuna". Se meni ihan hyvin. Vasen laukka ei tuntunut toimivan ihan heti, mutta alkoi pyörimään kuitenkin hyvin hetken päästä. Otin piuhat pois ja kiipesin selkään. Annoin Jaden kävellä hetken ja hengähtää. Otin ohjat ja käynnissä hain tuntuman. Siirryin kevyeen raviin ja aloin pyörittää milloin millaistakin kuviota ja pitkillä sivuilla pyysin eteen. Lisäykset jäi vähän vaisuiksi. Jade tuntui olevan oikealla kiinni jälleen, joten taivuttelin ja vaihdoin suuntaa useasti. Otin muutaman laukannoston ja laukkailin hetken. Nostoissa kiukutteli muutaman kerran, mutta sitten alkoi sujua ja laukassakin sai pitää ohjat kädessä. Laukan jälkeen vielä ravailin harjoitusravissa ja tein siirtymisiä. Oli hieno tunne kun tamma oli kerranki rentona alla ja käytti takaosaansa siirtymisissäkin, muutama siirtyminen tuli vähä etupainoisena, mutta suurinosa meni hyvin. Oleln tyytyväinen tähän maneesikertaan ja nyt taidetaan jättää tuo kurassa meneminen niin vältytään ongelmilta. Onneksi tallimme maneesi valmistuu ensi kuun alussa ;)

Ja tuota videota katsellessa huomaan jälleen kerran, että Jade saisi liikkua kaksi kertaa enemmän eteen, ohjat saisi olla ainakin 10cm lyhyemmät ja oma istuntakin on päässyt ihan miinuksen puolelle kun on kunnon treenejä päässyt niin harvoin nyt tekemään.

Pahoittelen taas jälleen kerran viikon taukoa. Ei ole oikein ollut mitään ihmeellistä kerrottavaa, mistä olisi voinut kirjoittaa, eikä mieleen ole tullut mitään erikoispostaustakaan. Jaden kanssa ollaan nyt kuitenkin palaamassa treeniin kun oma selkäkin on parantunut. Jadella on ollu muutama vapaapäivä, se on saanut juosta liinan päässä ja olen käynyt maastossa kävelemässä ja ravailemasssa.

Tänään menin kentällä pitkästä aikaa. Kenttä oli hirveän kurainen, mutta ihme ja kumma Jade meni kyllä todella nätisti. Yleensä on ollut aika haluton tekemään mitään kun pohja on huono. Mentiin aluksi n. 15 min alku käynnit, seuraavaksi käynnissä pientä työskentelyä ja muutamia pohkeen väistöjä sinne sun tänne. Hetken päästä siirryin raviin ja annoin ravata hetken löysemmillä ohjilla eteenpäin. Ratsastin pitkillä sivuilla muutaman kerran oikein kunnolla eteen ja se lähti heti aluksi jo todella hyvin eteen. Laukkasin kevyesti molempiin suuntiin puolipitkin ohjin ja yrtitin tehdä treenistä positiivisen pyytämättä liikaa. Annoin hetken kävellä ja sitten keräsin ohjaa ja aloin ratsastamaan ravissa eri asteisia taivutuksia. Hieman Jade on nyt jäykkä kun ei ole hetkeen oikein tehty mitää. Huomenna neiti saa vapaa päivän ja vilma ratsastaa torstaina sen. Katsotaan mitä ohjelmaa keksitään perjantaina.

Kuvia vielä Jaden hieronnasta

kaikkea sitä sattuu ..

Viime kirjoituksessa lupailin kertoa kisaviikonlopusta. No se kisailu jäi haaveeksi. Lauantaina pääsimme sentäs kisapaikalle asti. Kaikki alkoi normaalisti. Käytiin Marjukan kanssa kävelemässä ensin hetki kentällä ulkona ja menimme sitten maneesiin verkkaamaan. Jade oli käynnissä ja ravissa ihan normaali ja liikkui hyvin eteen. Otin sitten vasenta laukkaa ja taas ensin puolipitkin ohjin. Yhtäkkiä tamma löi liinat kiinni ja kieltäytyi liikkumasta. Taputtelin hetken ja kosketin raipalla lavalle. Jade otti muutaman askelee käyntiä ja pysähtyi uudestaan. Pohkeen protestoinnista hyppäsi kerran myös pystyyn. Ihmettelin suuresti ja huolestuin ihan kunnolla. Annoin pitkät ohjat ja annoin kävellä hetken. Otin ohjat uudestaaan varovasti käteen ja sama juttu. Ei voinut muuta kun tulla alas selästä, peruuttaa startti ja heittää Jade koppii. Tyydyin sitten kuvaamaan Marjukan ja Shockin suorituksen, toisaalta ei kovin edes harmittanut kuitenkaan kisojen väliin jääminen vaan se että mikä Jadella on, koska tuo ei todellakaan ollut normaalia. Marjukka ja Shock selvisi Helppo C:1 200 luokassa 3. sijalle prosentein 62% JES!! Mahtavaa! No ei mitään ponit oli kyydissä ja lähdimme kotiinpäin. Siinä matkalla sitten pohdeimme mikä voisi olla syynä. Epäilin jotai lukkoa tai jotakin jossain päin hevosta, lähinnä selkää epäilin. Puhuttiin myös jaloista ja kuvauttamisesta ellei syytä löydy. Tarkoituksena oli kuitenkin vielä sunnuntaina tulla hyppäämään PRRC:n järkkäämiin harjotuiskisoihin 60-70cm ja 80-90cm, mutta se todellakin jäi vain haaveeksi. No ei siinä muuta voinut kuin aprikoida vaan ja odottaa seuraavaan päivään.

Sunnuntaina nimittäin isä käsitteli Jaden ja kokeili sen läpi. Jade on kyllä taivaallinen hoidettava. Oli aluksi kuin tatti paikallaan ja nautti hipelöinnistä. Se on niin hyvä, kun löytyy joku kireä/kipeä kohta, niin neidillä ei ole aikomustakaan potkaista vaan väistää vain muutaman askeleen pois alta jos on herkkä kohta. Tuloksenä kuitenkin isä löysi lannenikamista lukon ja isä sitä sitten pehmitteli siinä aina välillä kun käsitteli muualtakin. Kyljet oli myös molemmilta puolilta hieman arat, varsinkin oikealta. Samoin kaula oikealta. Isä kävi läpi myös jalat, mutta ne tuntui normaaleilta. Oikean puolisessa ryntäässä oli myös kireyttä. Hieronnan jälkeen venyteltiin jalat, selkä ja kaula, sen jälkeen laitoin Jadelle vähän lisävaatetusta ja heitin takaisin pihalle kun ei viitsinyt jättää sisälle keskellä päivää.

Eilen käytiin isän kanssa kävelyttämässä Jadea. Isän siivotessa tarhaa laitoin Jadelle heijastimet. Lähdettiin pimeyteen kera lampun ja heijastimien. Käveltiin n. puolen tunnin lenkki ja oli ihan hauskaa vaikka omakin selkä tuntuu pahenevan päivä päivältä. Isän täytyisi kajota siihen sen verran, että katsoisi mikä siellä on vikana. Jadella oli taas sen verran kiire syömään jo iltaruokia, että hyvä kun neiti jaksoi harjaamisen ajan olla paikoillaan. Jaksoin myös väsätä toimialatehtäväni loppuun ja olen myös aika ylpeä askartelemastani kansilehdistä jotka tein tehtävää varten.

Tänään sitten menin tallille taas illemmalla. Tarkoitus oli kokeilla nyt mennä ilman satulaa kävelemään kun oma selkä ei ole innoissaan tuosta reippaast kävelystä. Heitin Jadella viltin ja heijastin loimen, suitset sekä heijastimet jalkaan. Pääsin selkään ja Jade alkoi siinä olemaan jo empiväinen ja ilmoitti haluavansa takaisin sisään. Päästiin ylös ja Jade löi stoppia päälle koko ajan. Tässä taas huomaa mistä oli kyse. Tällä kertaa ei kivusta, vaan siitä että muut jäivät syömään iltaruokiaan kun raukka joutui lähtemään lenkille, sillä koitti koko ajan kääntyä takaisin päin. No eihän siitä tullut mitään, kun on ilman satulaa ja pienikin täräys sattuu selkään ja paljon! Alas vaan taluttaminen alkoi. Kävin n. 15min taluttamassa ja palasin takaisin tallille. Riisuin Jadelta viltit pois, otin heijastimet veks ja heijasin satulan selkään, otin raipan käteen ja kiipesin selkään ja lähdin keskustelemaan asiasta uudelleen. Muutaman kerran pysähtyi ja kokeili kääntyä tallille päin. Mutta päättäväisenä laitoin neidin jatkamaan matkaa. Käytiin kentällä kääntymässä. Jade sai kehut ja mentiin talliin. Heitin loimen päälle ja ressukka parka pääsi vihdoin syömään ruokiaan.

Kuvia tulossa hieronnasta tähän postaukseen myöhemmin ja pieni pätkä videota Jaden syömistavasta, mikäli saan sen toimimaan :) Että tällaista tällä kertaa. Huomenna jo varmasti uudet kuviot :D

Haaste

Tällä viikolla kiipesin satulaan tänään ekaa kertaa tippumisen jälkeen. Sen verran taukoilen nyt koulutehtävän tekemisestä, että kirjoittelen pikaisesti tästä päivästä ja vastaan haasteen kysymyksiin. Jadella oli eilen siis vapaa päivä kovan tuulen takia, en viitsinyt riskeerata henkeäni yhtään enempää ja lähteä maastoon leikkimään siinä myrskyssä. Tänään siis aloitettiin hommat kunnon alkukäynneillä tietä pitkin ja palattiin kentälle. Juoksutin Jadea reippaassa ravissa ja laukassa useasti suuntaa vaihtaen ja välillä kävelyttäen n. 25min. Sen jälkeen kiipesin vaivalla selkään kipeän selkäni kanssa ja annoin Jaden hetken hengähtää. Otin ohjat käteen ja ratsastin käyntiä eteen ja taivuttelin. Alottaessani keventelemään löysäsin ohjia sen verran, että Jade pääsi hieman venymään ja liikkumaan kunnolla eteen. Ihan kauheasti en voinut ravia pyytää sillä keventäminen tuotti kipua jonkun verran alaselkään. Pikku hiljaa siinä molempiin suuntiin ravattuani keräsin ohjat ja aloin ratsastaa kokoon. Jade oli tänään aika huippu, sillä ravissa tuli odotettua nopeemmin rennoksi ja irtonaiseksi. Harjoitusravi oli huomattavasti selkäystävällisempää ;) Laukassa oli vielä jotain ihmeellistä. Molempiin suuntiin Jade oli vähän haluton laukkaamaan kunnon tuntumalla. Laukannostot oli vähän hankalia, mutta nousi kuitenkin ja puolipitkin ohjin laukkasin, ettei Jade pudottanut raville tai alkanut kiukuttelemaan. Laukkailin aika paljon lopussa ja loppua kohden sain kuitenkin otettua ohjaa sen verran tuntumalle että Jade sieti muutaman kokoavan pidätteen. Kai se vaatii vaan kunnon lämpeämisen ja kentällä kun ei laukassa, ainakaan tällä hetkellä paljon voi spurttailla kun on niin kuranen, en luota sen pitävyyteen. Loppuraveissa Jade oli todella hyvä ja siitä jäi hyvä fiilis! Huomenna uusi tyrkkäys, radan läpiratsastus, varusteiden huolto sekä hepan puunaus :) Kisaviikonlopusta tulee sitten sunnuntaina postaus erikseen :D

_____________________________________________________________
Säännöt:
- Vastaa kaikkiin kysymyksiin (10)
- Haasta 4 blogia

- Haastettujen blogien osoitteet: En myöskään haasta ketään tiettyä, vaan ne
jotka halavat tämän tehdä voi kommata tähän postaukseen ja laittaa oman
bloginsa osoitteen mukaan :D 

Haaste on blogista: Zenita Dar & co.

1. Miksi aloitit blogin pitämisen?
- Lähinnä sen takia, että saan seurailla yhteistä kehitystämme ja muistella yhteisiä hetkiä, kun lähes kaikki on kirjattu ylös. Itse tykkään myös kertoa arjesta Jaden kanssa niille joita se kiinnostaa.

2. Oletko kilpaillut / millä tasolla kilpailet?
- Olen kilpaillut ratsupuolella aluetasolla koulua, esteitä ja kenttää.

Kesä 2012

3. Kuinka kauan olet ratsastanut?
- kuvatodiste kertoo minun olleen Zilpalla vuonna 2000 Zilpaponin selässä kentällä ilman taluttajaa :D Silloin ratsastelu ei ollut vähäistä. Sen mukaan olen siis ratsastanut 12 vuotta.


4. Koulu vai esteet?
- molemmat, tykkään koulusta, koska varsinkin siinä on hienoa hioa yksityiskohtia ja se tunne kun olet ratsusi kanssa yhtä. Esteet siksi, että tykkään myös jonkun verran vauhdista ja vaarallisista tilanteista ja mielenvirkistystä sekin on ja vähän    rämäpäisempää kuin sileällä tekeminen. Koulu on tullut minulle viime vuosina todella tärkeäksi.

Loppukesän 2012 tuuppauksia kotikentällä

5. Valmennus vai kilpailut?
- Sekä että. Valmennukset ovat tarpeellisia. Niistä saa hyviä vinkkejä jatkoon ja siellä hevonen menee useasti loistavasti. Valmentautuminen on tärkeää, sillä et itse näe virheitäsi vaikka tiedostaisit ne ennestään. Kilpailut on oikeastaan testi, jossa   laitetaan opitut asiat koetukselle. On myös hieno saada virallisia tuloksia ja nousta tasoilta toiselle. Kilpailut tuovat myös sitä omaa jännistystä elämään ja ovat mukavaa vaihtelua arjen keskellä.

6. Poni vai hevonen? Perustele  
- Ponit ovat kivoja ratsastella välillä ja olisi oikein unelma haaste päästä ruopimaan kunnon estetykkiponilla joku rata joissain    kisoissa, mutta kyllä nuo isot hevoset ovat vieneet sydämeni, valtavalla voimalla ja hienoilla liikkeillä :D

Pommac ja minä Luvialla - seuraluokka 80cm

7. Onko sinulla ollut hoito-, vuokra- tai omaa hevosta?
- Kaikkia kyllä. Hoitohevosia minulla on ollut monia. Olen hoitanut Hietanummien poneja ja ratsastuskouluilla on ollut joitakin. Parhain hoitoponi oli kyllä Marjukan omistama russruuna Pommac. Opetettiin toisillemme todella paljon. Pääsin sillä    valmentautumaan ja kisaamaan. Vuokrahevonen on ollut yksi Dahlin Marin omistama lämpönen BWT Thisrocks. Sitä vuokrasin muistaakseni n. 2kk ajan. Kun Pommac kävi pieneksi, hommattin minulle ylläpitohevonen, Kille, josta tuli puolen vuoden jälkeen omani.


 8. Oletko hypännyt kiinteitä esteitä? 
- Olen ja tulen hyppäämään. Killen kanssa kisattiin pari harrastetta ja treenissä mentiin tuttarin esteitä. Jaden kanssa olisi tarkoitus lähteä ensikeväänä kokeilemaan.

Ypäjän kisaviikon kenttäkisat - harraste

9. Lempi hevosrotu? 
- Kyllä ne taitaa nuo puokit olla, niissäkin kuitenkin niin paljon erilaisia yksilöitä. Myös täykkärit ja russit on lähellä sydäntä.



10. Korkein este, mitä olet hypännyt? 
- Jaden kanssa on tullut korkeinta mentyä ja se on 125cm. Vielä se tullaan ylittämään xD

Korkeusennätys 125cm

Ilmalentoja ja sen sellaista

Pahoittelen suuresti että on taas melkein viikko kulunut viime postauksesta. Mutta aloitetaan nyt vaikka sillä, että Vilma kävi torstaina ratsastamassa Jaden kentällä. Vilma snaoi Jaden olleen todella hyvä. Letkeä, rento ja liikkui omalla moottorillaan, eikä ollut oikeassa ohjassa kiinni. Se oli hyvä kuulla. Jade saikin sitten perjantain vapaaksi ja minä lähdin juhlimaan Halloweeniä kaverini bileisiin.

Lauantaina siivotessani tarhaa törmäsin Paulaan tallilla, joka on juuri siirtänyt hevosensa Aapon Sippolaan. Päätettiin sitten lähteä yhdessä maastoon kun oltiin tarhat saatu siivottua. Lumien jäljiltä jääneet paskat lähti pois ja roudasin neljä kärryllistä paskaa pois tarhasta xD Sitten kaappasin Jaden mukaani talliin ja alettiin laittaa hevosia. Suunniteltiin lähtöä Pinomäkeen päin, jotta näyttäisi Paulalle mistä mennään. Aapo on onneksi maastovarma kaveri niin saatiin sitten samassa vielä varma saattaja Pinomäkeen päin. En tosiaan olisi osannut kuvitella, että Jadella niin paljon olisi virtaa, kun aikaisemmin vapaapäivät ei ole kovin vaikuttanut menoon. Alku meni lupaavasti kunnes ohitettiin tallin takana olevalla peltotiellä oleva rekka, jonka lava oli alhaalla. Ohitus sujui hienosti Aapon johdolla, mutta kun oltiin päästy ohi, miehet heittelivät koivun runkoja lavalle ja kun ensimmäinen kolahti Aapo otti muutaman rauhallisen raviaskeleen ja se mitä Jade teki oli kyllä todella eriskummallista. Loikka joka on viimeksi koettu Luvian kisoissa alkukesästä. Eli siis kaikki jalat ilmaan törkeällä voimalla. Ja kappas meikä löytää itsensä maasta, mutta onneksi ei käynyt mitään ja pääsin ongelmitta Jaden selkään takaisin ja matka jatkui. Kolmen sillan tiellä alettiin ravaamaan. Jade meni todella hienosti rennolla, isolla liikkeellä eteenpäin ja jopa venytti sitä raviaan melkein itsestään ja kulki aika pitkässä mutta pyöreässä muodossa hienosti eteenpäin. Ja ohjiin tuntui kevyt ja rento hevonen. Sitten otettiin toisella suoralla laukkaa ja sitten alkoi tapahtua. Jatkuvaa pukittelua ja loikkimista kun Aapo meni edellä, niin Jade taisi vähän innostua. Innokas neiti loikki minkä kerkesi ja sitten otettiin ravin kautta käyntiin ja lähdettiin takaisin päin. Aapo on kovin hankala takaisin päin, se ei malttaisi millään kävellä ja loppumatka menikin sitten ihan pienen pienessä ravissa kun kuumahtanut Jadekin oli vauhdissa. Jotain se vähän yritti pomppia vielä kotimatkalla, mutta hengissä selvittiin.

Sunnuntaina sitten menin iltapäivällä tallille ja suunnitelmissa oli Halloween kuvaus. Tallille tullessamme Kalle oli pitämässä estevalmennusta kentällä Mirellalle ja Saralle. Kentän ohi ajeassamme huomasin Saran kävelevän kentällä ja Loten juoksevan ympäri kenttää xD Ekan hypyn jälkeen oli Lotte innostunut ja pukittanut Saran alas. No, ei mitään, matka jatkui tallille ja hain Jaden tarhasta ja laitoin äidin kanssa yhdessä kuntoon. Lähdettiin tallillta kenttää kohti ja matkalla otettiin kuvat. Kuvat onnistui hienosti ja Jade tuntui oikein mukavalta. Jatkoin matkaa kentälle ja sinne päästyäni kaikki järkyttyi kun olin vähän maskeerannut itseäni ja jopa Jadekin oli saanut osuutensa - lepakkosarvet <3 Kävelin siinä aikani Jaden kanssa ja aloin keventelemään. Jade oli hieman ohjassa taas kiinni ja yrittelin ratsastaa sitä irti sieltä ja hetken päästä se hieman irrotteli sieltä oikealta, joten tarpeeksi ravattuani aloin suunnitella laukkaa. Nostin oikean laukan ja Jade oli laukassa kovin kankea eikä oikein antanut ottaa kokoavia pidätteitä, se pudotteli laukkaa vähän väliä raviin ja minä vaan nostamassa uutta laukkaa aina. En voinut uskoa hevosta ettei nyt kaikki ole kohdillaan ja Jade kertoi sen sitten yhdessä oikean laukannostossa hyvin selvästi. Tamma hyppäsi ensin ihan kunnolla pystyyn ja pukitti ennen kuin etujalat olivat edes kunnolla takaisin maassa. Oma pääni räsähti suoraan Jaden kaulaan ja putosin tajuttomana vasemman lavan vierestä selälleni maahan. Olin pari sekuntia maassa tajuttomana ja kun silmät aukesi, niin hetken kipinöi silmissä ja ihan selvä järkisenä ajattelin ottaa vähän aikalisää siinä maassa ja kun näkö palasi normaaliksi. Nousin ja kiipesin takaisin Jaden selkään. Siinä vaiheessa selkään sattui hieman ja pää särki aivan tolkuttomasti. Otin todella varovaisesti ja rennosti nopeasti molemmat laukat ja sen jälkeen laitoin Jaden liinaan juoksemaan. Sellasta loikka ja pomppua tuli kyllä että taisi sitä energiaakin olla vielä vähän ylimääräistä. Itse ehkä ajattelisin asian niin, että lauantain pukitukset ja loikat maastossa veti neidin hieman jäykäksi ja protestoi laukkaamista sen takia ettei yksinkertaisesti pystynyt menemään kuten hölmö ratsastajansa yritti pyytää ja kertoi sen sitten voimakkaammin, kun ei mennyt aikasemmista vihjeistä asia perille. Itse kuitenkin sain hoidettua Jaden talliin ja yöpuulle, sekä varusteet paikoilleen. Todettiin vaan muiden kanssa, että ihmeellinen päivä kun neljältä hevoselta on ratsastaja pudonnut kentällä ja kahdelle tullut aivotärähdys. Se olikin sitten joku lentopäivä. Isä tuli kuitenkin pian sitten hakemaan, kävimme kodin kautta ja matkasimme päivystykseen. Lääkärissä todettiin lievä aivotärähdys ja selkälihasten venähtymä. Pari päivää kotona vuodelevossa ja sitten vasta yritystä olla koulussa. Tässä on nyt eilinen ja tämä päivä mennyt ihan mukavasti. Eilen käytiin juoksuttamassa Jade äidin kanssa ja tänään Emilia ratsastaa Jaden. Torstaina ajattelin kiivetä selkään jo itse, mikäli selkä antaa myöden.

Trreniä ja sen sellasta

Tiistaina kävin Jadella maastossa. Oltiin lähes tunti ja päästiin teillä jopa laukkaamaan kun oli tullut vähä lunta niin tie ei ollut kovin kova. Käveltiin aluksi kunnon alkukäynnit. Keräsin ohjaa käteen ja ratsastin hetken käynnissä Jadea rennoksi. Kun aloin ravaamaan Jadea alkoi tietysti hirvittävästi jännittämään kaikki ympärillä oleva, joten kylmästi vaan pohkeet vielä tiukemmin hevoseen ja kuolain liikkeelle ja kohta ympärillä oleva elämä sai rauhan ja Jade rentoutui edes vähä. Onhan se nyt kuitenkin normaalia, että hevonen on maastossa hieman valpas ympäristölle. Ravissa tuntui todella hyvin miten Jade oli vieläkin kiinni oikeassa, ja hyvin siellä muuten olikin. Laukassa se vasta hermoille ottikin kun ei saanut lainkaan oikealla ohjalla pidätettä tehtyä. Lopuksi vielä hetki keventelyä ja sitten loppukäyntien kautta takaisin tallille. Ilma oli todella hieno, kun sai ratsastaa auringon paisteessa. Tallille palattuani venyttelin Jaden ja kylmäsin hiukan jalkoja .Siivosin myös Jaden tarhan.

Eilen käytiin Marjukan kanssa maneesilla ratsastamassa. Mentiin Marjukan kanssa taas yhdessä tallille ja hain Jaden tarhasta ja Marjukka auttoi kuntoon laittamisessa, joten Jade oli ihan hetkessä valmis. Heivattiin Jade koppiin ja lähdimme kohti Kiahaa. Poimeimme mukaan matkan varrelta myös Shock -ponin ja kävin siellä sitten vastaavasti auttamassa Marjukkaa kun sovitti ponille uutta satulaa. Kiahalle päästyämme käytiin laittamassa muutama este maaneesiin. Sarja ja okseri, sekä yksi kavaletti. Ratsastettiin ensin sileällä ja Marjukka huomasi satulan olevan kuitenkin epäsopiva vaikka se istui selkään ilman ratsastajaa hyvin. No ei auttanut muu kuin mennä sitten ilman satulaa. Jaden kanssa kuitenkin onneksi on satula-asiat toistaiseksi kunnossa. Alotin Jaden kanssa taas samalla tavalla kuin viimeksikin eli eteenpäin ensin. Pitkin ohjin ravia eteen maanesia ympäri, pieni ohjien keräys ja isoja ympyröitä. Pyysin Jadea myös pitkillä sivuilla eteenpäin, että reagoisi pohkeeseen taas. Varmaan 5-10min ravattuani nostin laukan. Laukassa keräsin jo vähän ohjia käteen. Laukkaakin tietysti eteen ja paljon. Tällä kertaa ilopukki tuli vasemmassa kierroksessa ja meinattiin teilata se okseri kun Jade innoistui niin ettei katsonut mihin lähti. Karjasuni sai hevosen heräämään ja kuuntelemaan pidätteitä ja hiljennettiin vauhtia juuri ajoissa :D Kun olin laukannut molempiin suuntiin annoin kävellä hetken. Arvatkaako oliko se siellä oikealla kiinni? Piru vieköön, totesin kun keräsin ohjat ja aloin keventämään. Ei muu auttanut kun tiukasti ohjat käteen ja pirusti jalalla ratsastusta sekä koukeroita ja kiekuroita joka suuntaan ja varmaan vartin verran vääntelin, ennen kuin alko oikealta pätkittäin pehmenemään. Hetki vielä ja tsädämm Jade kulki niin hienosti ja irtoinaisesti, ettei hetkeen ole mennyt. Tosin kunnon ratsastuksestakin on aikaa jo. Annoin hetken levätä ja sitten keräsin ohjat taas ja nostin laukan ja aloin tulla sarjaa. Aluksi ei oikein sujunut, mutta kun ratsastin laukkaa taas eteenpäin niin väli alkoi sujua paremmin. Tulin molemmista suunnista ja oikeassa kierroksessa Jade tuli paremmin. Marjukka ylitti itsensä ideastani ja hyppäsi sarjan pari kertaa ilman satulaa (korkeus n. 60cm). Sitten aletttiin tulla okseria. Siihenkin tultiin monta kertaa molemmista suunnista, että saatiin lähestymiset ja laskeutumiset sujumaan ja nenä ylös aina esteen jälkeen, myös ratsastaja korjasi itseään hyppyihin mukaan ja vasemmassa kierroksessa alkoi Jadella jäädä jalat maahan eikä kintut nousseet. Kerran näpäytys lavalle ennen hyppyä ja kyllä sitten alkoi koivet nousta kerran jos toisenkin. Loppuraveja oli ihana mennä, sillä Jade oli todella irtonainen ja rento suustaan sekä vielä ravasi kunnolla omalla moottorillaan. Loppu käynnit ja kotimatka alkakoon :) Tallilla otin Jadelta kamat pois, heitin loimen niskaan ja linimentit jalkaan. Tavarat paikoilleen ja kotia kohti.

Tänään menin kouluun jälkeen kaupungille kavereiden kanssa viettämääna aikaa. Tulin 5 linkalla kotiin ja koko kämppä oli pimeänä. No ei siinä muu kuin odottelu, koska saa kyydin tallille. Päädyin tallille sitten ennen seitsemää ja kävin tammaneidin kanssa reilun puolen tunnin maaston, jossa kävelin ja vähän ravasin. Eilinen treeni teki kyllä tehtävänsä. Jade oli nyt oikealta enemmänkin kuin irti. Sitä vasten vasenpuoli tuntui hevoselta kadonneen täysin. Pohjetta ei oikein jaksettu huomioida ja nenä oli mieluusti siellä oikealla. Hammasta purren koitin kuitenkin vaan ratsastaa ja kyllä se vähän parani, mutta täytyy ratsastaa se kunnolla vielä uudeellee tällä viikolla, jos pääsisi vaikka viikonlopun aikana maneesille käymään.

Viimeistään ensiviikolla pitäisi myös väsätä koulutehtävä, jossa pitäisi verrata paikallisia ja valtakunnallisia ravintoloita, hotelleja ja catering -paikkoja. Plaaahh! Vasta kansilehteä aloiteltu, eikä sekään todellakaan ole valmis!! Mihinköhän sitä tässä vielä joudutaan :) Syyslomalla kyllä sitä aikaa olisi ollut, mutta ei oikein kiinnostanut, joten se on pakko tehdä siis lähipäivinä.

Hevosen hoitopäivä

Torstaiaamuna saavuin tallille klo 8. Ristimäen Elena oli tulossa klippaamaan Jadea. Tamma oli vielä sisällä, niinkuin kaikki muutkin hevoset. Otin Jadelta loimen pois ja harjasin sen. Ellun tultua otin Jaden käytävälle karsinasta ja laitoin sille pumpulit korvaan. Ellu laittoi koneen ensin päälle Jaden vieressä, sillä tammaa ei olla koskaan klipattu. Eihän se edes kuullut mitään kun pumpulit oli korvissa vaikka Ellu huhuili vieressä, Jade katsoi vain korvat hörössä tallin ikkunasta ulos. Kun Ellu laittoi koneen Jaden lapaan kiinni, meni muutama sekunti ja tamma heräsi ja sitten alkoi kauhea pörinä ja puhaltelu "MIKÄ TOI ON!!!". Haha! Naurettiin taas Jaden reaktionopeutta :D Syöttelin aluksi vähä porkkanoita että rauhoittuisi ja niin siinä kävi. Jade rauhottui nopeasti ja se sai olla ihan ketjuissa kiinni kun klipattiin ja rauhallisesti hän oli. Yhtäkkiä täytyi välillä alkaa pörisemään, mutta hyvin se meni. Klippaukseen kului aikaa reilu tunti ja Jadelle tuli satulahuopaklippaus. Ensin jännitti minkälainen siitä mahtaa tulla, harvinaista mutta totta, hevoseni nahka on saman väristä kuin karva :) kovinkaan helposti ei tästä huomaa, että on klipattu, ellei katso rajoja tarkempaa. Mutta kivempi on nyt kun on vähän ohuempi karva, vaikkei sitä karvaa paljon edes ollut, mutta parempi näin. Omasta mielestäni näyttää fiksummalta, jos hevonen on klipattu talvella.

Klippauksen jälkeen lähdettiin Jaden kanssa kävelylenkille. Ja enhän voinut muistaa että pihalla oli satanut lunta vähäsen ja tiet olivat liukkaat. Tajusin sen vasta kun lähdettiin liikkeelle kesäkengillä. Vähän oli matka jännittävä. Tallin läheiset tiet olivat hieman liukkaita, mutta Niittymaan puolella oli aurinko sulattanut jo jonkin verran. Onneksi. Jade ei kuitenkaan kauheasti liukastellut, joten hyvä niin :) Lenkin jälkeen väänsin neidille hokit jalkaan ja vein tarhaan syömään aamu heiniään :)

Yhden aikaan täytyi kuitenkin ottaa se taas sisälle kun Markus tuli rokottamaan ja raspaamaan sen. Ensin Markus raspasi Lotten. Sitten oli Jaden vuoro. Jade olisi antanut hyvin raspata, mutta piikkejä oli paljon, joten oli parempi rauhoittaa, että Markus saisi tarkemman työn tehtyä. Luojan kiitos suussa oli jotain isompaa. Toivottavasti se vaikuttaa nyt ratsastamiseen kun piikit on poissa. Vasemmalla puolella oli enemmän, mutta kyllä se jotenkin vaikuttaa, kun Jade ei ole suustaan kunnolla rentoutunut ratsastettaessa. Nyt Jade saa pitää muutaman kevyemmän päivän rokotuksen vuoksi ja ensiviikolla sitten aletaan taas treenaamaan hyvässä toivossa :)

Oikea elämys!

Meidän piti eilen lähteä Marjukan kanssa maneesille tyrkkäämään, mutta Marjukka oli unohtanut sen joten mentiin sitten tänään. Eilen kuitenkin sitten käytiin Tuulin kanssa tallilla. Oli tarkoitus ratsastaa Ellu ja Jade yhdessä kentällä, mutta Mirella olikin liikuttanut jo Ellun, joten sain päähän pistokseksi, että nyt lähdetään sitten tandemilla maastoon ja näin kävi. Vähän hirvitti miten ensinnäkin päästään sinne selkänn molemmat ja miten Jade ottaa sen kun kaksi tulee selkään, mutta se ei ollut moksiskaan. Matka alkoi hyvin ja Jade oli todella fiksusti. Käveltiin reilun tunnin lenkki ja palattiin tallille. Maasto sujui kuin sujuikin loistavasti.

Tänään sitten lähdettiin Marjukan kanssa Kiahan maneesille. Marjukka ensin herätti minut nukkumasta puoli 10 aikoihin ja ei muutakun ylös, vaatteet päälle ja aamupalaa naamaan ja menoks. Haettiin Pinomäestä koppi auton perään, Marjukka siivosi Kurren karsinan nopeasti ja sitten lähdettin kohti Sippolaa hakemaan Jadea. Otin neidin tarhasta sisään, harjasin sen, Marjukka heitti suojat jalkaan ja itse heivasin satulan selkään. Kypärä, raippa, hanskat, viltti, passi ja porkkanaa mukaan ja eikun menoks. Pysädyttiin ennen Kiahaa nappaamaan Shockki kyytiin, kun asuu nyt ainakin väliaikaisesti siellä, ellei lopullisesti. Kun päästiin Kiahalle, käytiin rakentamassa kolmen esteen jumppasarja keskelle pituushalkaisijaa ja eikun hepat ulos kopista, suitset päähän ja selkään. Jaden suun vuoksi kokeilin tänään hackamorea sillä ensimmäistä kertaa. Aluksi käveltiin pitkin ohjin hetki, alettiin ravaamaan pitkin ohjin ja Marjukan kehotuksesta ratsastin Jadea eteenpäin ensin välittämättä siitä miten päin se on. Laukassa sitten kannustin Jadea aikalaillakin eteenpäin ja ruovittiin ympäri maneesia. Innostuessaan Jade heitti yhden pukinkin laukassa ;) Sen jälkeen käveltiin hetki. Otin ohjat takaisin käteen ja aloin ratsastaa jalalla kevyttä ohjastuntumaa kohden ja naps! Jade kulki oikein päin ja polki takaa hyvin. Neiti ei oikeastaan lainkaan pitänyt hackamorea pahana vaan päin vastoin. Hetken taivuttelua käynnissä ja muutama pohkeenväistö ja sitten harjoitusravia. Myös ravissa taivuttelin paljon ja jukra kun se hevonen oli kevyt molemmilla ohjilla, nyt kun suu pääsi rentoutumaan. Tein paljon käynti-ravisiirtymisiä ja ravista käyntiin. Lisäksi otin ravista pysähdykseen ja suoraan raviin, muutamat peruutukset. Jade meni niin hyvin, että vaikeutin sitä hieman ja nostinkin laukan suoraan pysähdyksestä. Ja se nousi! Takapää käytössä ja itsenäisesti eteenpäin pyrkiväinen hevonen niin mikäs siinä. Jade oli niin hieno ratsastaa kun laukatkin pyöri molemmat rennosti. Lopuksi otettiin sitten pari lähestymistä jumppasarjalle ensin ravissa ja sen jälkeen annoin hetken kävellä. Sitten tultiikin laukassa ja Jade tuli hieman paremmin kun laukka rytmitti lähestymisen paremmin. Tulin sitä molemmista suunnista ja molemmilla laukoilla ja tamma suoritui todella hyvin siitä. Viimeiseksi laitettiin keskimmäinen este 80cm ja otettiin muut pois. Molemmat hepat meni todella hyvin. Sitten hetki ravailua eteen alas ja loppukävelyt viasveden maastoissa n. 20-30 min. Matkalla taas tipautettiin Shock kotiin ja jatkettiin Sippolaan. Jade talliin, kamat pois päältä, loimet niskaan ja ulos. Ja oikeasti! Jukra miten hienoa oli ratsastaa kokonaan rentoa hevosta. AAAH kun oli ihanaa! Huomenna kurvataan pinomäkee maastoilemaan ja torstaina Markus tulee rokottamaan ja katsomaan suun mikä siellä on :) 

Viikon kuulumiset

Viikko on taas hurahtanut nopeasti. Pahoittelen etten ole kirjoitellut hetkeen sillä insipiraatiota ei oikein ole ollut. Mutta eiköhän nyt sitten tästä viikosta saada jotain kirjoitusta aikaiseksi. Tällä viikolla olen mm. ratsastellut Jadella ja Ellulla sekä ollut Horse showssa lauantaina :)

Viime sunnuntaina lähdettiin Marjukan ja Viivin kanssa Forssaan ponien 4-vuotis mestaruuksiin Marjukan russponin Kurren kanssa. Reissu sujui hyvin vaikka vähän väsyttikin ja päätä särki (hups! juhlittu liikaa). Kurre suoriutui hienosti kolmanneksi hyvien ponien joukossa. Itse lähdin mukaan auttelemaan ja kuvailemaan, joten tässä muutama tunnelma kuva. Ja tämän päivän Jade sai vapaaksi.

Maanantaina kävin yksin maastossa n. tunnin kävelemässä ja ravailemassa. Venyttelin Jaden lopuksi ja taisin tarhankin siivota silloin :) Tiistaina kävin juoksuttamassa Jaden ja huhhuh kun tammalta löytyikin energiaa. Jade oli ihan pöhkönä liinassa kun oli jo vähän hämärää ja kaikki pelotti hirrrrveästi. Neiti käveli oikein rauhallisesti aluksi ympyrällä, mutta kun pyysin raviin niin johan alkoi tapahtua. Jade juoksi soikion muotoista ympyrää vauhdikkaasti häntä tötteröllä ja hölmösti pöristen koko ajan. Ei laukkakaan sen rauhallisempaa ollut. Sama soikion muotoinen ympyrä jatkui ja Jade otti spurtteja ja pukitteli oikein kunnolla. Ja eihän siinä vauhdissa ja touhussa edes ehdi jalkojaan pitää mukana niin kivaa ristilaukkaahan sieltä tuli :) Hetken annoin sen jälkeen kävellä ja seuraavat ravit ja laukat oli ihan normaaleja ja rauhallisia. Hyvä niin! Sen jälkeen kaverini meni vielä hetkeksi selkään istumaan ja koitti ravatakin hiukan. Sen jälkeen talliin ja Jade karsinaan syömään ja sitten kruisailemaan Bellan kanssa kaupunkiin. Keskiviikkona Jade kengitettiin päivällä ja kävin maastossa kävelemässä neitokaisella. Menin Ellulla myös kentällä. Kävelin ja ravailin. Ellulla tuntui olevan taas energiaa ihan kunnolla, mutta kyllä se siitä sitten rauhottui hieman loppua kohden. Torstaina meidän piti isän kanssa mennä yhdessä ratsastamaan kentälle, mutta suunnitelmat muuttui kun matkalla autosta hajosi syyläri. Pääsin tallille hetkeä myöhemmin ja ehdein ratsastaa vain Jaden kentällä ennen kuin tuli pimeä. Jade on nyt jotenkin ihmeellinen. Ymmärrän sen kyttäilyn, mutta se ei auta asiaa, että neiti pitää todella vahvasti oikesta ohjasta kiinni. Ja mieleeni tuli kyllä se, että raspauksesta alkaa olla jo vuosi, mutta onneksi markus on tulossa torstaina rokottamaan ja raspaamaan Jaden. Neiti taipuu kyllä hyvin, mutta on aina vaan kiinni ohjassa. Ja se on nyt vaan pahentunut ja siksi ihmetyttääkin asia, koska ennen siitä ollaan päästy eroon vain läpiratsastamalla, mutta nyt asia ei muutu mihinkään vaikka kuinka vääntäisi päivästä toiseen kentällä. Melkein toivoisin, että vika olisi siellä hampaissa niin saataisiin taas helpotusta elämään. Perjantaina käytiin sitten Emilian kanssa yhdessä tallilla, että saisin mentyä Ellulla vihdoinkin. Emilia oli samaa mieltä siitä suu jutusta ja kertoi kokemusta myös oman hevosensa kanssa miten oli ollut oikealla kiinni ja parantunut paljon raspauksen jälkeen. Ja toivon kyllä että näin käy. Ellu oli tosi kiva. Aluksi tietysti vähän menevä, kuten aina, mutta hienosti rauhottui kun ravailin ja laukkailin. Rentoutui myös kivasti taivuttelujen ja siirtymisten yhteydessä.

Lauantaina sitten lähdettiin aamulla 07.30 ratsastuskoulu Chapelilta kohti Helsingin Hartwall -areenaa ja Horse Showta. Siellä oli kiva viettää syntymäpäivä ja ensi vuonna pääsen taas syntymäpäivääni juhlimaan Helsinkiin Horse showhun. Kuvittelin ohjelman perusteella, että tämän vuoden Horse show olisi ollut innostava ja kiinnostava. Suomalaisten huono tuuri pilasi tunnelmaa oikein kunnolla. Satu Liukkonen oli ainoa joka sai puhtaan radan koko päivän aikana. Myös Sebastian Numminen sijoittui yhdessä 140cm luokassa, Kontio ratsasti 140cm ja 160cm radat neljällä virhepisteell ja loput suomalaiset sai sitten aina vaa 8 vp tai ennemmän. Hävetkää ja opeltelkaa ratsastamaan! Aikaratsastus luokissa ei ollut suomalaisilla mitään meininkiä. Himmailua ja varmisteluja. Ulkomaalaisten hienoa ratsasta oli kuitenkin hieno seurata ja kannustaa. Päiväohjelma sujui kuitenkin hyvin ja en nyt kovin pettynyt ollut, mutta viime vuosina on porukka ollut paljon enemmän mukana ratojen suoritusten yhteydessä, mutta tänä vuonna se jäi jotenkin vajaaksi. Päiväohjelman lopuksi areenalle astui Spanish impressions. Mukana oli kaksi hienoa suomalaista Andalusialaista (ainoat suomessa kasvaneet) sekä hienosti tanssiva tanssiryhmä ja kaunis leikittelevä Sénorita.

 Ilta ohjelma oli kuitenkin mielenkiintoinen. Siihen sisältyi pari kilpailua. 130cm ja 140cm sekä Amateur tour top 10 90cm, 100cm, 110cm ja 120cm. Mukana oli myös Suomen parhaat suomenhevoset kilpailemassa esteitä ja suomenhevosten korkeushyppy-yrityksen maailman ennätyksen rikkomista (ennätys 172cm). Suomenhevosia nähtiin myös hienossa koulukatrillissa! Areenalla kävi myös Ypäjä-Tarja kärryjen kanssa. Suomenhevosten joukosta löytyi Porilainen pari Emmi-Maria Ojala ja Castellon Viljami. Emmi ratsasti hienosti esteillä toiselle sijalle ja yritti korkeushypyssä Viljamin kanssa 145cm, mutta ei ihan päässyt puhtaasti yli, mutta oli kolmesta korkeushyppääjästä paras. Onnittelut siis Emmille! Lopuksi nähtiin vielä islanninhevos -show ja esteratsastajien Sixbar -rata, eli kuuden esteen rata joissa kahta viimeistä estettä hypättiin korkeuskilpailuna. Voittaja taisi ylittää viimeisenä 176cm ja se riitti kisan voittamiseen. Kotimatkalla ensin kikatettiin Åsan kanssa hysteerisesti väsymyksestä. Sitten aika nopeasti nukahdetiin bussin takapenkille. Kun saavuttiin Poriin niin jäätiin Isän kanssa asunto-autoon nukkumaan Sänteille ja ajettiin sieltä aamulla kotiin. Eilinen päivä oli kuitenkin todella kiva kokemus taas ja hyvä fiilis kuitenkin jäi kun Emmi pärjäsi Viljamin kanssa. Sara juoksutti Jaden eilen. Emilia menee Jadella tänään kentällä, kun itse olen kotona siivoomassa ja tekemässä masaliisaa uuniin ja odotellamassa sukulaisvieraita synttäreilleni. Illalla sitten vielä viihteelle juhlimaan kavereiden kanssa synttäreitä :) Huomenna olisi tarkoitus lähteä Marjukan ja Shockin kanssa maneesille ratsastelemaan. Varmaankin hyppäämään, mutta katsotaan nyt :)

Koulutuuppausta ja kisailua

Eilen tosiaan päätin mennä kentällä pitkästä aikaa kun oli keskeltä jo keskiympyrän verran kuivunut melkein kokonaan. No ei mitään Riding sportin kautta hakemaan gramaanit kenttätyöskentelyä varten, uudet (oikeankokoiset) bootsit ja nahkarasva. Siiitä matka jatkui tallille. Siivosin taas tarhasta paskat ja otin Jaden samalla sisällle. Harjasin neidin ja heitin kamat päälle ja matka kentälle siis alkoi. On siitä varmaan 2 viikkoa kun viimeksi siinä menin kun Jade vain kyttäili ja säikkyi koko ajan, muutamana eri päivänä jolloin löin hanskat tiskiin ja siirryin maastoilulinjalle. No ensin tamma vähän järkyttyi gramaaneista ja pysähtyi pari kertaa kun ei oikein ymmärtänyt mitä piti tehdä. Työstin ensin paljon käynnissä heppaa molemmille ohjille ja pohkeille. Vasemassa kierroksessa ei oikein tahdo niskasta asti taipua kunnolla ja heittää perää ulospäin, mutta se saatiin korjattua. Oikeaan taas ei tahtonut saada vasenta ohjaa ulko-ohjaksi, eikä oikeata pohjetta läpi ja jade vaikuttaa muutenkin aika laiskalta ja hitaalta pohkeelle, että voisi suunnitella nostavan kaura-annosta. Pikkuhiljaa kuitenkin siirryin harjoitusraviin ja tein samaa "läpiratsastusta" siinä molempiin suuntiin ja sen jälkeen vähän taukoa hetki. Vuorossa oli sitten laukkaa. Oikea tuntui taas hieman jäykähköltä, mutta reippaasti vaan eteen ja sisäpohje läpi. Sama vasempaan. Jade oli vasemmassa kierroksessa ulkoa kiinni ja sisäpohje ei ollut läpi, joten armotonta hinkkaamista oli siiis tiedossa. Siirtyminen raviin ja hetki kevennellen reippaasti eteenalas ja taivutteluja ja suunnanmuutoksia. Jade oli lopuksi aika hyväkin molempiin suuntiin. Tallissa Jade sai pesun korvanpäistä häntään. Pesin harjan ja hännän sekä jalat shampoolla, loimitin ja heitin karsinaan. Tiedossa oli sitten varusteiden pesu. Koulusuitset, koulusatulan jalustinhihnat ja -vyö sekä gramaanit pääsivät puhdistuksen jälkeen kotiin rasvattaviksi ja katotaan miten kauan aikaa tarvii kun kunnon rasvakerros niihin imeytyy. Estekamat puolestaan sai vain puhdistuksen ja jäivät odottamaan tätä päivää.

Tänään sitten vuorossa olikin Zilpan estekisat ja luvassa oli kaksi luokkaa, 80cm ja 90cm. Aamu alkoi varusteiden rasvauksella kotona. Sitten tallille ja Jade oli pyynnöstäni jätetty aamulla talliin kun muut olivat menneet pihalle, että pysyisi puhtaana eilisen pesun jäljiltä. Harjaus, jouhien selvitys, suojat jalkaan ja riimun vaihto. Sitten hieman fiksasin itseäni ja käytiin ottamassa pari syksytunnelmaista kuvaa. Sitten heitettiin Jadelle loimi päälle ja tavarat autoon ja matka kohti Zilpaa. Zilpalle kun päästiin tuli jo hieman kiire. Nopea ilmoittautuminen kansliaan ja sitten hepalle kamat päälle ja ensin hetkeksi kentälle verkkaamaan ravit ja laukat läpi. Maneesiin päästyämme ehdein ottaa pari hyppyä palkintojen jaon aikana ja sitten olikin jo ratakävely. Jade tuntui tosi hyvältä ratsastaa ja eilisestä treenistä saattoi olla jopa jotain hyötyä. jade tuntui taipuvan hyvin oikeaan ja vasempaan, mutta oli pohkeille vähän hidas. Rata oli itseasiassa todella asiallinen, vaikka alettiin Susannan kanssa sitä ensin jotenkin väärin päin kävelemään ;) Lähdin luokassa ensimmäisenä. Rata meni muuten hyvin, mutta Jade kiersi kaukaa kaikki lähtömerkit ja yleisökin pelotti kovasti. Ekalla esteellä tuli pudotus kun neiti ei oikein ollut hereillä, mutta muuten meni hienosti. Paljon se jännittää radalla kun niin vähän kokemusta kuitenkin vasta. 90cm rata alkoi lupaavasti, kunnes vitos esteelle tuli aika huono hyppy joka johti ryntäämiselle kutoselle ja yläpuomi lähti Jaden jalkojem mukana ja itse horjahdin selästä alas. Ei muuta kuin takaisin selkään ja kuutosesteeltä rata loppuun. 8.esteelle oli laitettu muurinpaloja ja ne järkytti tänään sen verran että siihen tuli vielä yksi kielto kun en ratsastanut loppuun asti. Mutta harjoittelemaan sinne mentiin ja harjoittelemaan ollaan harkkakisoihin tästäkin lähtien menossa :D

- 90cm verkka -

- 80cm verkka -

- 90cm radalta -

Tallilla vielä heitin Jadelle ulkoloimen niskaan, hoidin varusteet omille paikoilleen ja kylmäsin jalat. Jade pääsi ulkoilemaan vielä ja isä siivosi neidin tarhan. Huomenna olisi lähtö Forssaan kannustamaan ja kuvaamaan Marjukan ponia Kurrea 4-vuotias mestaruus starttiin ja kyseessä on vielä eka autolähtö :)

Vihdoinkin kunnolla maastoon!

Tänään olin taas koulussa hetkeen. 5 päivää olin kipeänä joist 3 olin pois koulusta. Oli aika jees päästä taas kokkailemaan ja näkemään kavereita ja päästä juttuihin ja juoruihin kiinni. Koulupäivän jälkeen jäin hetkeksi vielä kaupunkiin hengaamaan ja sitten kaverin kyydillä kotiin. Kotona odotti vaatteiden vaihto, kevyt välipala, toppautuminen ja lähtö tallille. Siivosin tarhasta paskat ja otin Jaden sisälle. Ensin meinasin, että voisin yrittää tyrkätä kentällä, mutta ajattelin suosiolla jättää väliin ja lähteä Pinomäkeen maastoon kokeilemaan mitä tapahtuu, viitaten mitä viimeksi kävi. Olin suomeksi sanottuna TODELLA yllättynyt Jaden käytöksestä. Kierrittiin polusta pellon toisesta reunasta ja päädyttiin siis pellon takana olevalle tielle. Tietä hetken matkaa ja siinä se olisi ollut - pellon poikki menevä tie tallille. Jade hidasti siinä kohtaa, minä totesi että ä-ää ja se JATKOI matkaa mukisematta. Mitä on mahtanu tapahtuu, ehkä se vihdoin on todennut, että kun on yksin niin minä olen pomo sekä se että myös luottoa alkaa tulemaan pikkuhiljaa. Kolmen sillan tiellä tehtiin käynnissä pohkeenväistöä ja taivutteluita. Jade vaikutti lupaavalta. Matkalla nähtiin puimuri, traktori, vapaita koiria, pyöräilijä ja näistä ei mikään vaikuttanut etenemiseen! Minilinjalla väistettiin takaa tulevaa ravuria, joka sattuikin olemaan Säntin Ida 4v suokkiorin kanssa. No totesin sitten, että me lähdetään samaa matkaa ja Jade saa tutustua ravikärryihin takaapäin.Mentiin metsässä yhteensä kolme kierrosta. Ensin Ida hölkkäili Veikan kanssa, että Jade pysyi ravilla perässä. Sain Jadelta ravia vähän pidemmäksi mikä on hyvä asia ja pitkästä aikaa tuntui hyvältä saada Jade maastossa rennoksi ja taipumaan myös oikealle. Ravi tuntui itseasiassa koko ajan aika pitkältä kun oli vähän vetoapua edessä. Siitä sitten kohta puoliin lisättiin vauhtia ja nostin Jadella laukan. Laukkasin hetken ihan peruslaukkaa ja pitkällä suoralla Ida otti vähän enemmän ravia ja me sitten laukkaa perässä. Jade jopa vähän kuumui kun toinen meni edellä ja minä tietysti pidättelin ettei ohi lähde. Toisella kierroksella sitten otin pitkällä suoralla jo vähän reippaampaa laukkaa ja n. puolessa välissä kysyin Idalta haittaako Veikkaa, jos me tullaan Jaden kanssa ohi. No ei kuulemma mitään erikoista tapahtuisi niin ei muuta kuin pohkeet kiinni ja lämää ohitse. Jade teki Veikan rinnalla pari pukkia ja sitten mentiin. Mahtavaa! Suoran lopussa jäin odottamaan hetkeksi ja takaisin perään. Viimeinen kierros otettiin hieman rauhallisemmin ja sitten kotia kohti. Kiitos Idalle ja Veikalle seurasta! Kävelimme koko loppumatkan tallille ja tallilla sitten harjaus, loimitus, venyttely ja jalkojen pesu ja kylmäys :) Mahtava päivä!

Vanhoja muistoja

Satuin tässä selailemaan vanhoja kuvia koneella. Ja suurimmat muistot herätti nämä kuvat <3

ja sitten ne kaikkein koskettavimmat .... <3

.. kaikkea sitä on ehtinyt kokea ja tuntea. Pommacilla on hyvä olla enkelien kanssa ja Killeä pääsen varmasti tapaamaan vielä joskus elämässäni..

Sängyn pohjalla..

Tänään blogi on saanut hieman syksyisempää ulkoasua. Se saa nyt olla mitä on, koska en jaksa html-koodien kanssa alkaa leikkimään vaikka aikaa olisikin. Myös kouluun täytyisi tehdä toimialatehtävä koskien ravintoloiden, hotellien ja catering -paikkojen paikallista ja valtakunnallista vertailua. Huoh! Onneksi se täytyy tehdä vasta marraskuuksi, mutta kyllä sen voisi oikeastaan aloitella pikkuhiljaa.

Kisojen jälkeiset päivät on ollut yhtä tuskaa. Minua kiusanneet kuume, kurkkukipu ja päänsärky tuntuu olevan oikein kunnolla takertunut kiinni. Kuumeilu alkaa olemaan ohitse, lauantai-ilta ja koko sunnuntai päivä ja vielä sunnuntai-maanantai välinen yökin oli melkein koko ajan yli 39 astetta. Eilen illalla oli vielä vähän päälle 37 ja nyt olisi sellainen tunne, että alkaa kroppa pikku hiljaa taas vahvistua ja pysymään tolpillaan. Mutta vielä en ole jutellut henkiviä tuon kurkkukivun kanssa, koskakohan se haluaisi poistua, että pystyisi syömään ja juomaan kunnolla. Päänsärkykin alkaa jo hellittää, joka todennäköisesti johtuu niskakivuista, jotka ilmestyi kuumeen nousun yhteydessä. Tänään jo onneksi pystyn istumaan koneellakin enemmän kuin 5min. Eilen olin kokonaan vielä vuoteen oma ja hyvä kun itselleen sai hieman syötävää tehtyä ettei pudonnut jaloiltaan. Koulussakaan ei tosiaan ole tullut käytyä, katsotaan josko huomenna jo pääsisi sinne asti.

Ihanat rakkaat ystäväni ja perheeni on jaksanut huolehtia Jadesta. Jopa Ellu on saatu liikkumaan, mikä on hieno asia. Sunnuntaina siis isäni kävi hieromassa Jaden, ilmeisesti mitään isompaa jumia ei löytynyt mistään. Eilen Janina kävi kävelyttämässä Jaden Niittymaan puolella. Pienen esityksen oli tehnyt asuntoautosta, joka oli hurrrrjan pelottava ja ihan tosissaan oli ottanut sitten vastaan tulevan kotiin päin menevän kaverin, jonka mukaan olisi tietysti halunnut lähteä, mutta Janina oli selvinnyt tilanteesta ilmeisesti hyvin. Tänään päästään Marjukan kyydillä Kiahan maneesille. Itse en kyllä todellakaan jaksa ratsastaa ja iso kiitos Vilmalle, joka uhrautuu loikkimaan Jadella tänään esteitä :) Joten eiköhän siitä sitten tule juttua taas kerrakseen tänne kirjoitettua :D

HIHS 2012 on jo ensiviikonloppuna. WUHUUU!! Sattumoisin silloin lauantaina kun lähdemme isäni kanssa kera Ulvilan ratsastajien kohti Helsinkiä, minulla sattuu olemaan synttärit silloin, joten siellä sitten on hieno fiilistellä kavereiden kanssa. Myös halloweenit alkaa lähestyä ja katsotaan mitä jännää keksitään kun vappuna ratsastusluukki näytti tältä ;)

Kisailua

Perjantaina eksyttiin Saran kanssa taas Pinomäkeen päin ja se oli virhe! Mikä siinä on että molemmat käyttäytyy yksin hyvin ja kun pääsee yhdessä ni show on valmis. Maastoreissu käsitteli u-käännöksiä, pystyyn hyppimistä ja Lotten toimesta kiitolaukka suora kun uukkarin jälkeen otti vaan jalat alleen. Ei päästy edes Pinomäkee asti. Jadelta lenteli suojat mihin sattuu (paskat kotitreeni suojat). Loppuen lopuksi kun oltiin varmaan tunti tapeltu hevosten kanssa niin Sara tuli alas selästä ja talutti Lottea niin päästiin eteenpäin ja käännyttiin ennen Pinomäkeä sitten ratsastajien toimesta takaisin kotiinpäin. Huh mikä reissu. Ärsytti ihan samperisti tuo tammojen toilailu ja yhteiset maastolenkit Pinomäkee päin unohtuu NYT! Toiseen suuntaan mennään ongelmitta yhdessä. Loppuen lopuksi saatiin tapahtuneesta aika hyvät naurut tallilla. Kunnon huolto jaloille kun päästiin tallille ja heppa karsinaan. Eilen piti ratsastaa Ellu ennen kuin lähdettiin Jaden kanssa kisoihin illalla, mutta kurkkukipu ja järkyttävä päänsärky päätti, että se jätetään väliin. Hieman kuumettakin taisi olla. No Ellun ratsastuksen jätin väliin tuolla myrskyssä ja vesisateessa. Tänäänkään Ellu ei päässyt liikkumaan sillä olen kuumeessa. Jaden kanssa eilisissä kisoissa meni ihan hyvin. Ei olla päästy hyppäämään taas pitkään aikaan, niin otettiin kisat treeninä. Rata meni hyvin, tuli yksi pudotus kun Jade tuli liian lähelle ja itse kun uskaltaisi mennä kunnolla hyppyihin mukaan niin olisi ollut paljon parempi. Näin kuumeessa en jaksa enempää näpytellä tähän tekstiin.

Koulureeniä

Tänään menin tallille melkein heti koulun jälkeen. Vuorossa oli Ellun ratsastus. Tänään oli suunnitelmissa vain ravia ja kävelyä shokkihoitojen takia. Huomenna saa mennä jo normaalisti ja siitä Ellu tulee varmaan nauttimaan. Tänäänkin oli ihan koko ajan menossa ja niin kovasti olisi halunnut laukata :) Joka kerta ratsastaminen helpottuu kun neiti alkaa hyväksymään pohjetta enemmän ja enemmän ja alkaa taipumaan ja rentoutumaan aina vaan nopeammin. Ellu on aina niin ihanan positiivinen ja tekee aina töitä ihan täysillä vaikka välillä pistääkin pidätteissä vähän vastaan kun menohalut on niin kovat. Ravissa keksi muutaman kerran pukittaa, mutta siitä selvittiin ja työstäminen jatkui. Ellu meni niin hienosti loppuajan että en millään malttaisi odottaa huomista ratsastusta. Ellu on mulla nyt sitten tosiaan varmaan ens keskiviikkoon asti opettelemassa ratsun juttuja :) 

Ratsastuksien välissä siivosin Jaden tarhan iskän kanssa, paskat pois ja haravoitiin sieltä pois tosi paljon lehtiä, jotka puista on pudonnut. Olikohan se kolme vai 4 kottarillista kun sieltä tuli pois xD Jaden kanssa ajeltiin tänään Kiahan maneesille. Huomasi jo heti alussa, että ratsastettavuus on paaaaaljon parempi kuin kurasella kentällä. Ensin kävelin hetken pitkin ohjin. Aloin keventelemään puolipitkin ohjin ensin ihan vaan maneesia ympäri. Kohta puoliin mukaan tuli eteenpäin ratsastus pitkillä sivuilla, kun muutama pohkeseen reagointi oli tehty, tein molempiin suuntiin ison keskiympyrän ja taivuttelin Jadea laajasti. Aika nopeasti sain kuin sainkin Jaden hyvin avuille pitkästä aikaa ja vihdoin sain sen taas irti oikeasta ohjasta. Oikea laukka on mennyt kovin jäykäksi, mutta sitä aletaan nyt työstämään. Vasen laukka oli huomattavasti parempi ja on ollut pidemmän aikaa jo, ravipohkeenväistöt molempiin suuntiin sujui hyvin ja siirtymiset alkaa olla hanskassa (paitsi laukasta raviin). Otettiin lopuksi vielä pari hyppyä, sillä lauantaina ollaan menossa harkkaestekisoihin hyppäämään 80-90cm. Muutama hyppy, ekat lähestymiset päin persettä ja sitten vaan kunnon asenne kehiin  ja terävä ratsastus ja tadaa lähestymiset onnistui. Mitä taas tästä opimme. Toivottavasti muistan sen lauantaina kisoissa.

Maastoilua

Hubertuksen jälkeen olen Jadella nyt vain maastoillut kevyesti, kun kenttä on niin törkeässä kunnossa ettei siinä työskentelemisestä kuitenkaan tulisi mitään. Maanantaina käytiin Saran kanssa kävelylenkillä ja olin Jadella ilman satulaa. Otettiin siinä sitten mielen virkistykseksi muutama tosi lyhyt pätkä laukkaa ja muuten käveltiin koko muu lenkki. Tänään olin kaverini Janinan kanssa maastossa, hän Jadella ja minä lainailin taas Saran hebukkaa Lottea. Tehtiin vajaan 2 tunnin lenkki Niittymaalla. Kävellen, ravaillen, laukaten, rämpien metsässä ja kiipeillen sekä puunrunko ylittäen :) Maastoreissu oli tosi hauska, vaikka pientä vesituhrua satoikin melkein koko ajan. Hepoilla tuntui molemmilla olevan hauskaa ja myös me nautittiin siitä :) Tallille kun palattiin niin Lotelle laitoin kylmäpussin takajalkaan ja petadinekääreen toiseen takajalkaan, sillä kun on jotain rupea vuohisen yläpuolella ja Jadelle sitten tein oikeaan takajalkaan kaalikääreen, sillä neiti on päättänyt naarmuttaa jalkaansa vähän väliä ja impparihan se siinä sitten oleskelee. Kaalinlehdet onneksi tekee ihmeitä. Nyt olisi huomenna tarkoitus mennä Jaden kanssa maneesille tekemään harjotteita sileällä, mahdollisesti hypätä muutama este ja nyt sitten otan myös Ellu-suokki viikoksi hoiviin. Anteeksi lyhyt postaus mutta tässä vielä niitä kuvia Hubertuksesta :D

Kuvat (c) Jussi Liipo