Vihdoinkin kunnolla maastoon!

Tänään olin taas koulussa hetkeen. 5 päivää olin kipeänä joist 3 olin pois koulusta. Oli aika jees päästä taas kokkailemaan ja näkemään kavereita ja päästä juttuihin ja juoruihin kiinni. Koulupäivän jälkeen jäin hetkeksi vielä kaupunkiin hengaamaan ja sitten kaverin kyydillä kotiin. Kotona odotti vaatteiden vaihto, kevyt välipala, toppautuminen ja lähtö tallille. Siivosin tarhasta paskat ja otin Jaden sisälle. Ensin meinasin, että voisin yrittää tyrkätä kentällä, mutta ajattelin suosiolla jättää väliin ja lähteä Pinomäkeen maastoon kokeilemaan mitä tapahtuu, viitaten mitä viimeksi kävi. Olin suomeksi sanottuna TODELLA yllättynyt Jaden käytöksestä. Kierrittiin polusta pellon toisesta reunasta ja päädyttiin siis pellon takana olevalle tielle. Tietä hetken matkaa ja siinä se olisi ollut - pellon poikki menevä tie tallille. Jade hidasti siinä kohtaa, minä totesi että ä-ää ja se JATKOI matkaa mukisematta. Mitä on mahtanu tapahtuu, ehkä se vihdoin on todennut, että kun on yksin niin minä olen pomo sekä se että myös luottoa alkaa tulemaan pikkuhiljaa. Kolmen sillan tiellä tehtiin käynnissä pohkeenväistöä ja taivutteluita. Jade vaikutti lupaavalta. Matkalla nähtiin puimuri, traktori, vapaita koiria, pyöräilijä ja näistä ei mikään vaikuttanut etenemiseen! Minilinjalla väistettiin takaa tulevaa ravuria, joka sattuikin olemaan Säntin Ida 4v suokkiorin kanssa. No totesin sitten, että me lähdetään samaa matkaa ja Jade saa tutustua ravikärryihin takaapäin.Mentiin metsässä yhteensä kolme kierrosta. Ensin Ida hölkkäili Veikan kanssa, että Jade pysyi ravilla perässä. Sain Jadelta ravia vähän pidemmäksi mikä on hyvä asia ja pitkästä aikaa tuntui hyvältä saada Jade maastossa rennoksi ja taipumaan myös oikealle. Ravi tuntui itseasiassa koko ajan aika pitkältä kun oli vähän vetoapua edessä. Siitä sitten kohta puoliin lisättiin vauhtia ja nostin Jadella laukan. Laukkasin hetken ihan peruslaukkaa ja pitkällä suoralla Ida otti vähän enemmän ravia ja me sitten laukkaa perässä. Jade jopa vähän kuumui kun toinen meni edellä ja minä tietysti pidättelin ettei ohi lähde. Toisella kierroksella sitten otin pitkällä suoralla jo vähän reippaampaa laukkaa ja n. puolessa välissä kysyin Idalta haittaako Veikkaa, jos me tullaan Jaden kanssa ohi. No ei kuulemma mitään erikoista tapahtuisi niin ei muuta kuin pohkeet kiinni ja lämää ohitse. Jade teki Veikan rinnalla pari pukkia ja sitten mentiin. Mahtavaa! Suoran lopussa jäin odottamaan hetkeksi ja takaisin perään. Viimeinen kierros otettiin hieman rauhallisemmin ja sitten kotia kohti. Kiitos Idalle ja Veikalle seurasta! Kävelimme koko loppumatkan tallille ja tallilla sitten harjaus, loimitus, venyttely ja jalkojen pesu ja kylmäys :) Mahtava päivä!