Vahinko vai oivallus

Eilen karautettiin tammaneitisen kanssa Pinomäkeen maastoilemaan. En tiedä mitä on tapahtunut, mutta päästiin laitumien ohi peltotielle ilman tahdon taisteluita eikä tamma kokeillut muutenkaan matkalla lainkaan lähteä takaisin päin. Käveltiin koko matka metsään asti ja aikaa meni sellaset puol tuntia, kun päästiin metsään treffattiin Åsan ja Cerkka-ponin kanssa ja tehtiin sellainen reipas puolen tunnin ratsastelu metsässä. jaden kanssa uskalsin vihdoin vähän päästellä, ensin Åsan ja Cerkan perässä ja sitten sen jälkeen edellä. Jotain pientä ilopukkia Jade yritti kehittää kun pyysin vähän vauhtia, mutta kerkesin reagoimaan ajoissa. Jade ei vielä ainakaan mene lähellekkään niin lujaa kuin Kille, mutta en silti vielä todellakaan pyytänyt siltä kaikkea. Paluu matka toteuttiin taas kokonaan kävellen ja olen kyllä todella tyytyväinen tammaan. Tänään piti olla vuorossa vähän koulutuuppausta, mutta siirsin sen puomeineen huomiselle ja kävin tänään puolen tunnin kävelymaaston. Siinäkin Jade testasi vain kerran, mutta ei edes hypännyt pystyyn kun sain sen jatkamaan. Tässä alkaa ajattelemaan, että joko Jadelle on mennyt kaaliin, että mennään sinne minne sanotaan tai nämä on olleet ihan puhtaita vahinkoja :)