Hikitreenejä

Eilen olin Jadella Huhtasalon Sinin valmennuksessa. Ensin ratsasteltiin Pinomäen kautta Sinille, ihan tietysti RAUHALLISESTI. Ensimmäisen kilometrin aikana ratsastettiin yhdestä talosta ohi, jonka ohi ei oltu menty tästä suunnasta vielä lainkaan. Oli ne kiljuvat lapset ja juoksevat koirat niin pelottavia. Raukka ei millään meinannut uskaltaa ohi. Jarrut kiinni ja kun pyysin eteenpäin niin Jade päätti mennä ylöspäin ja saman tien täys käännös ylämäkeen ja yritti karkuun tilanteesta. Itse en tietenkään ikinä luovuta en edes vaikka maan kautta kävisin 10 kertaa, näin ei onneksi käynyt. Välillä keulittiin ylämäkeä kohti ja muutaman kerran oli tunne, että nyt kaadutaan ja ei ollut mitään kovinkaan mukavaa. Tässä tilanteessa kokeilin kaikkea mahdollista, ensin ei mennyt pohkeiden ja kannusten avulla, joten koitin raipalla kosketusta korvien väliin, joka on yleensä toiminut, mutta nyt ei sekään tehonnut. Hetken tintattuamme siinä pistin päättäväisesti pohkeet kiinni ja hieman kannuksia kylkeen ja sitten perse kunnolla penkkiin ja pieni takanoja, sitten tamma lähti muutamalla raviaskeella eteenpäin ja siinä sitten mentiin talon ohi ja sen jälkeen vielä 500m ei yhtäkään askelta kävellen. Kolmen sillan tiellä sain sitten annettua ohjan löysäksi ja tamma käveli jo aika rennosti eteen. Pinomäessä sitten kytättiin taas taloa, jonka pihassa yleensä tehdään jotain. Tällä kertaa ei ihme kyllä ketään näkynyt pihassa, mutta silti Jade käveli jalat täristen ohitse, mutta hyvin sekin meni. Mettän kautta ravaillen ja katinkurun tielle. Metsä osuus meni hyvin ja tamma sietää hyvin ampumaradan paukutukset. Katinkurun tien puolessa välissä Jade sai jonkun vision ja alkoi tinttaamaan ja "säikkymän", näin viisaammakseni päästää pienelle hölkälle, että suunta olisi eteenpäin sillä suoritin matkaa ilman martingaalia ja koulusatulalla. Metsän jälkeen aukoille tullessamme Jade näki jotain todella pelottavaa ja keräsi jalat ja hyppäsi yhtäkkiä toiselle puolen tietä ja matka jatkuikin sitten hölkällä suht. rauhallisin merkein Sinin työ. Sinin kentälle päästiin hieman ennen kuutta ja siinä sitten annoin tamman katsella ensin paikkaa ja otin ohjat, hieman keventelin ja hain rentoutta ja sitten laukkasin molempiin suuntiin. Kävelin hetken ja Sini ilmestyikin jo paikalle. Aloitettiin hyvällä jumppatreenillä, Sinin oma nimittämä "kusiluiru". Ideana tulla keskihalkaisijalle ja lähte uraa kohden, ei kuitenkaan pohkeen väistöä vaan ratsastaa hevonen suorana kohti uraa ja sitten käskyttää koko sisäjalalla sisäpohkeen ympäri hölläten sisäohjaa ja pitäen ulkoavut. Liike venyttää ulkokylkeä ja lapaa, joka oli meille todella hyvä. Jade hoksasi idean aika nopeasti ja meni hyvin. Toiseen suuntaan arasti hieman revähtänyttä lihastaan käynnissä, mutta ravissa meni paljon paremmin molempiin suuntiin. Laukassa sitten sama. Oikeaan kierrokseen isolla keskiympyrällä tehtiin samaa, eli koko sisäjalalla nopea käsky ulko-ohjaa kohden. Vasempaan kierrokseen mentiin vaan tavallisesti ympyrällä kun aristi sen verran ettei viittitty kiusata tahallaan. Sitten loppuverkat ja kopilla kotiin. Itselle tuo treeni oli varmaan enemmän rankka kuin hevoselle :D

Tänään ylitin itseni ja menin Jadella ekan kerran ilman satulaa ja suoraan maastoon kävelemään tuuripelillä pysytäänkö selässä vai ei. Tamma kulki mallikkaasti eikä edes säpsynyt mitään. Iso juttu tää on siinä mielessä, kun Jade voi loikkia mihin sattuu koska tahansa, enkä ole edes mennyt sillä ilman jalustimia kun loppukäyntejä ja nyt rohkeus ja laiskuus voitti ja kaikki on hyvin. Siitä sitten mopoilin Sänteille tunnille. Isä oli taas Killillä tunnilla ja meni hyvin. Itse menin tänään Bonanzalla, joka on eestinhevosruuna. Välillä aikamoinen ruutitynnyri, mutta tunneilla yleensä varma ja aloittelijoilla tykkää laiskotella. Meni ihan hyvin. On vain kiva päästä fiilistelemään muillakin hevosilla välillä. Voisin kertoa tunnista enemmänkin, mutta nyt ei jaksa enää kirjottaa vaan alkaa aika olla katsomaan nukkumattia, sillä huomenna viimeinen työpäivä :DD